D. J. Kalliokorpi

Tänään astumme D. J. Kalliokorpi:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on herättänyt ihmisten huomion ja kiinnostuksen kaikkialla maailmassa. D. J. Kalliokorpi on ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa ja se on synnyttänyt useita keskusteluja ja keskusteluja eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme D. J. Kalliokorpi:n eri puolia ja näkökulmia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tutkimme sen merkitystä populaarikulttuurissa, sen vaikutusta politiikkaan ja sen vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään. Liity kanssamme tälle D. J. Kalliokorpi:n löytö- ja pohdiskelumatkalle.

D. J. Kalliokorpi
Kansanedustaja
22.5.1907–31.7.1908
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Turun pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt25. heinäkuuta 1869
Hämeenkyrö
Kuollut5. huhtikuuta 1949 (79 vuotta)
Tampere
Ammatti puuseppä, maanviljelijä

D. J. Kalliokorpi (vuoteen 1906 David Jeremias (Taavetti Jeremias) Järvinen,[1] 25. heinäkuuta 1869 Hämeenkyrö – 5. huhtikuuta 1949 Tampere) oli suomalainen poliitikko, joka oli yksi Suomen ensimmäisistä kansanedustajista. Hän toimi sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajana vuosina 1907–1908.[2]

Kalliokorven vanhemmat olivat torppari Taavetti Jeremias Nikodemus Noppa ja Anna Lovisa Taavetintytär. Hän työskenteli Hämeenkyrössä torpparina ja puuseppänä, kunnes osti vuonna 1902 Kalliokorven perintötilan Viljakkalan Karhen kylästä. Eduskuntaan Kalliokorpi valittiin Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä vuoden 1907 eduskuntavaaleissa. Hänen maatilansa pakkohuutokaupattiin 1927, jonka jälkeen Kalliokorpi muutti Tampereelle ja työskenteli kirja- ja lehtikauppiaana.[2][3]

Kalliokorpi meni naimisiin vuonna 1920 Laina Vilhelmiina Järvisen kanssa.lähde?

Teoksia

Taito elää kauan terveenä ja onnellisena (1936). Tampereen Työväen Kirjapaino. Omakustanne nimimerkillä "D. J. K.".

Lähteet

  1. ↑ Nimenmuutos. Suomalainen Wirallinen Lehti, 12.6.1906, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.4.2020.
  2. ↑ a b D. J. Kalliokorpi Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 16.4.2007.
  3. ↑ Kuulutus. Aamulehti, 22.9.1927, s. 11. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.4.2020.