Nykymaailmassa Aleksandrówin piirikunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Aleksandrówin piirikunta:n merkitys on ylittänyt eri alueet tieteestä populaarikulttuuriin synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja käynnistäen loputtomia keskusteluja. Aleksandrówin piirikunta:n kokonaisvaltaisen ymmärtämisen ja käsittelemisen tärkeys on olennaista, koska sen vaikutukset eivät vaikuta vain yksilötasolla, vaan niillä on vaikutuksia myös kollektiivisella tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Aleksandrówin piirikunta:een, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja sitä, miten se on muokannut nykyistä yhteiskuntaamme.
Aleksandrówin piirikunta (Powiat aleksandrowski) |
||
---|---|---|
![]() Lippu |
![]() Vaakuna |
|
|
||
![]() Piirikunnan sijainti Kujavia-Pommerin voivodikunnassa |
||
Hallintokeskus | Aleksandrów Kujawski[1] | |
Valtio Voivodikunta |
Puola Kujavia-Pommeri |
|
– Piirikunnanjohtaja | Lidia Tokarska[2] | |
Pinta-ala | ||
– kokonaispinta-ala | 475[1] km² | |
Väkiluku (2019) | 55 066[1] | |
– Tiheys | 117[1] as./km² | |
Rekisterikilpi | CAL[1] | |
Aleksandrówin piirikunta (puol. powiat aleksandrowski) on Puolan piirikunta Kujavia-Pommerin voivodikunnassa. Sen väkiluku oli vuoden 2019 lopussa 55 066. Piirikunta jakautuu kolmeen kaupunkikuntaan (hallintokeskus Aleksandrów Kujawski, Ciechocinek ja Nieszawa) sekä kuuteen maalaiskuntaan (Aleksandrów Kujawski, Bądkowo, Koneck, Raciążek, Waganiec sekä Zakrzewo).[1][3]
Aleksandrówin piirikunnan pinta-alasta arviolta 7,4 prosenttia oli metsän peitossa vuonna 2018.[4]
Aleksandrówin piirikunnan työttömyysaste oli vuoden 2018 lopussa 12,2 prosenttia. Luku on huomattavan suuri sekä Kujavia-Pommerin voivodikunnan että koko Puolan työttömyyslukuihin verrattuna.[1]
Vuoden 2019 lopussa Aleksandrówin piirikunnassa oli 55 066 asukasta, joista 51,4 prosenttia naispuolisia ja 48,6 prosenttia miespuolisia.[1] Puolan väestönlaskennassa 2011 väkiluvun laskettiin olevan 56 259 ja sen ennakoidaan vuoteen 2050 mennessä pienenevän 47 520 asukkaaseen.[1][5] Alle 18-vuotiaiden osuus piirikunnan väestöstä oli vuoden 2019 lopussa 17,1 prosenttia, työikäisten 60,5 prosenttia ja eläkeikäisten 22,4 prosenttia väestön keski-iän ollessa 42,4 vuotta. Elävänä syntyi vuonna 2019 yhteensä 461 lasta.[1]
Pääkaupungit: Bydgoszcz ja Toruń
Oman kuntansa muodostavat kaupungit:
Inowrocław | Brodnica | Chełmno | Rypin | Chełmża | Lipno | Wąbrzeźno | Golub-Dobrzyń | Aleksandrów Kujawski | Ciechocinek | Radziejów | Kowal | Izbica Kujawska | Nieszawa
Maalaiskunnissa sijaitsevat kaupungit:
Świecie | Nakło nad Notecią | Solec Kujawski | Żnin | Tuchola | Mogilno | Koronowo | Kruszwica | Szubin | Sępólno Krajeńskie | Janikowo | Barcin | Gniewkowo | Nowe | Strzelno | Pakość | Więcbork | Kcynia | Brześć Kujawski | Piotrków Kujawski | Mrocza Łabiszyn | Janowiec Wielkopolski | Kowalewo Pomorskie | Jabłonowo Pomorskie | Skępe | Łasin | Lubraniec | Dobrzyń nad Wisłą | Kamień Krajeński | Chodecz | Radzyń Chełmiński | Górzno | Lubień Kujawski
Piirikuntatason kaupungit:
Bydgoszcz | Grudziądz | Toruń | Włocławek
Piirikunnat:
Aleksandrów | Brodnica | Bydgoszcz | Chełmno | Golub-Dobrzyń | Grudziądz | Inowrocław | Lipno | Mogilno | Nakło | Radziejów | Rypin | Sępólno | Świecie | Toruń | Tuchola | Wąbrzeźno | Włocławek | Żnin