Toruń

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Toruń:n kiehtovaan maailmaan ja tutkia sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykyään. Muinaisista ajoista lähtien Toruń on ollut ratkaisevassa roolissa ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut kaikkeen kulttuurisista teknologisiin näkökohtiin. Seuraavilla riveillä analysoimme perusteellisesti kaikkia Toruń:een liittyviä näkökohtia, selvitämme sen mysteereitä, poistamme väärinkäsityksiä ja korostamme sen merkitystä nykymaailmassa. Toruń on jättänyt lähtemättömän jäljen kaikenikäisten ja -kulttuuristen ihmisten elämään ensimmäisistä maininnoistaan ​​historiassa ja läsnäoloonsa nykypäivän globalisoituneessa yhteiskunnassa, ja siitä on tullut yleismaailmallinen kiinnostava aihe.

Toruń
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Toruń

Koordinaatit: 53°01.1′N, 18°36.5′E

Valtio Puola
Voivodikunta Kujavia-Pommeri
Piirikunta ei piirikuntaa
Kunta ei kuntaa
Hallinto
 – Pormestari Michał Zaleski
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 116 km²
Korkeus 65 m
Väkiluku (2019)  (arvio) 201 447
 – Väestötiheys 1 736,6 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2









Toruń (saks. Thorn) on kaupunki Pohjois-Puolassa Veikseljoen varrella Kujavia-Pommerin voivodikunnassa. Vuoden 2019 arvion mukaan siellä asui 201 447 asukasta.[1] Toruńin keskiaikainen vanhakaupunki on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1997. Kaupungin linna on rakennettu 1230. Keskiaikaisten kohteiden ohella kaupungissa on hyvin säilyneitä preussilaisia sotilasvarustuksia 1880-luvulta.

Vanha kaupungintalo, Rynek Staromiejski.
Porvaristaloja, keskellä Star-residenssi.
Keskellä oleva Mariankirkko Kościół NMP Kauppatorilta kuvattuna.
Pyhän hengen kirkko, Kościół Świętego Ducha.

Kuuluisin Toruńissa syntynyt on tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikus, jonka kotitalo on suosittu matkailukohde. Kaupunki on tunnettu piparkakkuperinteestään. Piparkakkumuseossa pääsee leipomaan pipareita.

Historia

Hansaliitto käytti Veikseliä kauppareittinä Krakovaan. Saksalaiset kauppiaat asuttivat 1100-luvulta alkaen Toruńia ja käyttivät siitä nimeä Thorn. Kaupunki sijaitsi alun perin aivan Veikselin rannalla. Joen toistuvien tulvien vuoksi talot päätettiin vuonna 1236 siirtää ylemmäksi. Näin syntyi nykyinen vanhakaupunki. Se oli keskiajalla saksalaisen ritarikunnan ja hansaliiton tärkeä tukikohta. Vuodesta 1280 kaupungilla oli virallinen hansakaupungin arvo[2].

Ritarikunnan ja kaupunkilaisten välit kiristyivät 1400-luvulla, jolloin eri väestöryhmien suhteet yleensäkin kiristyivät. Puolan ja ritarikunnan välillä oli useita yhteenottoja, esimerkiksi Tannenbergin taistelu (1410). Toruńissa jännite huipentui vuoden 1454 kapinaan, jossa ritarikunnan linna hävitettiin asumiskelvottomaksi. Vihdoin 1400-luvun loppupuolella Puolan kuninkaat karkottivat saksalaisjoukot alueeltaan.[3][4][5]

Kaupungissa (Artus-salissa) solmittiin vuonna 1466 kolmetoistavuotisen sodan päätteeksi Toruńin rauha Puolan ja saksalaisvaltioiden kesken.[6] Jo aikaisemmin, vuonna 1411, solmittiin kaupungissa Liettuan ja saksalaisten välinen Thornin rauha.

Nähtävyydet

Marsalkka Józef Piłsudskin mukaan nimetty silta.
Johanneksenkirkko,Kościół św. Józefa.

Suuri osa kaupungin vanhasta rakennuskannasta on tiilitaloja. Toruńin tärkeimpiä arkkitehtuurisia kohteita ovat[7]:

  1. Vanha kaupungintalo (Rynek Staromiejski w Toruniu), joka on vanhimmalta osaltaan 1300-luvulta. Talon edessä on Kopernikuksen patsas (kuvanveistäjä F. Tieck, 1853).
  2. Artus-sali (Dwór Artusa w Toruniu eli Artushof) Kauppatorin etelälaidassa oli keskiajalla kulttuurielämän keskus. Nykyisen uusrenessanssityylisen ulkoasunsa se sai 1800-luvun lopulla.
  3. Jesuiittojen rakennuttama Toruńin Pyhän Hengen kirkko (Kościół Świętego Ducha w Toruniu) on 1700-luvulta, mutta siinä on 1800-luvun lopun myöhäisbarokkityylinen julkisivu.
  4. Neitsyt Marian kirkko (Kościół NMP eli Kościół Wniebowzięcia Najświętszej Marii Panny w Toruniu) on 1300-luvun tiiligotiikkaa. Rakennusta on laajennettu 1400-luvun alussa ja 1600-luvun alkupuolella, jolloin siihen tehtiin Ruotsin kuninkaan Sigismundin sisaren Anna Vasan mausoleumi.
  5. Johanneksenkirkko (Kościół św. Józefa w Toruniu eli St. Johann) näkyy korkeimpana rakennuksena kaupungin silhuetissa. Rakennus on nykymuodossaan valmistunut 1400-luvulla, mutta sen vanhimmat osat ovat vuodelta 1260. Kellotornin Tuba bei -kello on Puolan toiseksi suurin kirkonkello. Pääalttarilla on myöhäisgoottilainen triptyykki.
  6. Teatteri Wilama Horzycy eli kaupunginteatteri on rakennettu 1903-1904. Sen on suunnitellut wieniläinen arkkitehtitoimisto Fellner & Helmer.
  7. Dąmbski-palatsin (pałac Dąmbskich) rakennuttaja on piispa Stanisław Dąmbski. Vuonna 1693 valmistuneessa talossa toimii nykyisin yliopiston taiteiden laitos.
  8. Saksalaisen ritarikunnan linnan rauniot (Zamek krzyżacki w Toruniu). Linna rakennettiin 1236 entisen linnan tilalle. Linna tuhoutui vuonna 1454 paikallisen väestön kapinassa. Nykyisin sen raunioilla esitellään linnan historiaa.
  9. Kaupunginmuuri ja sen portit (Mury miejskie w Toruniu). Yksi sen torneista on voimakkaasti kallistunut, ja sitä nimitetään Toruńin kaltevaksi torniksi (Krzywa Wieża w Toruniu).
  10. Useat kaupungin porvareiden talot, muun muassa koristeellinen Star-residenssi, jonka on suunnitellut Filippo Buonacorsi vuosina 1465-1466. Talon barokkijulkisivu on vuodelta 1697.
  11. Joen vastarannalla on Dybówin linnan raunio (Zamek Dybów). Linna on rakennuttanut Puolan kuningas Jagello 1400-luvun alussa.

Ystävyyskaupungit

Lähteet

  1. ↑ Toruń citypopulation.de. Viitattu 22.9.2020. (englanniksi)
  2. ↑ The Cronicle of the Hanseatic League (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 8.12.2014. (saksaksi)
  3. ↑ Kjersgaard, Erik - Dahlerup, Troels: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 9. s. 287-288, 311-313. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08056-3
  4. ↑ Kazimierz IV Jagiellończyk (1427-1492) (Arkistoitu – Internet Archive) Polska, Ministry of Foreign Affairs
  5. ↑ Growth of Parliament and privileges for the nobility (Arkistoitu – Internet Archive) Polska, Ministry of Foreign Affairs
  6. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 6, palsta 1506 art. Preussi
  7. ↑ Boguslaw Dybas: Toruń Mini Guide. Toruń: Wydawnictwo VIA. ISBN 978-83-88273-51-3 (englanniksi)

Aiheesta muualla