Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Alice Paul, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja kiistaa. Alice Paul on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion, koska sen merkitys ylittää rajat ja kontekstit. Ilmestymisestään lähtien Alice Paul on herättänyt paljon keskustelua, ja sitä ovat tutkineet ja analysoineet niin asiantuntijat kuin harrastajatkin. Tässä artikkelissa tarkastellaan Alice Paul:een liittyviä eri näkökohtia, mukaan lukien sen alkuperä, kehitys, vaikutus ja mahdolliset tulevaisuuden vaikutukset. Samoin tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Alice Paul:stä, tavoitteena tarjota täydellinen ja tasapainoinen näkemys tästä aiheesta.
Alice Stokes Paul (11. tammikuuta 1885 Mount Laurel, New Jersey – 9. heinäkuuta 1977 Moorestown, New Jersey)[1][2] oli yhdysvaltalainen kansalaisaktivisti, joka kampanjoi naisten äänioikeuden ja sukupuolten tasa-arvon turvaavien lakien puolesta.
Paul oli lähtöisin kveekariperheestä, jonka esi-isiin kuului Pennsylvanian siirtokunnan perustaja William Penn. Hänen isänsä oli pankkiiri.[3] Paul suoritti Swarthmore Collegessa tutkinnon biologiasta, minkä jälkeen hän jatkoi sosiologian opintoja New York School of Social Workissa, Pennsylvanian ja Birminghamin yliopistoissa sekä London School of Economicsissa. Opintojensa ohessa hän oli vuosina 1907–1910 setlementtityössä Englannissa, ja osallistui naisten äänioikeuden puolesta kamppailleiden suffragettien toimintaan. Hän sai Englannissa kolme lyhyttä vankeustuomiota suffragettijärjestö Women’s Social and Political Unionin mielenosoituksiin osallistumisesta, kahdesti yhdessä amerikkalaisen Lucy Burnsin kanssa. Palattuaan Yhdysvaltoihin Paul väitteli filosofian tohtoriksi Pennsylvanian yliopistosta vuonna 1912. Hän suoritti myöhemmin oikeustieteellisen tutkinnon Washington College of Law’ssa (1922) ja oikeustieteen tohtorin tutkinnon American Universityssä (1928).[3][1]
Paul halusi Englannin suffragettien tavoin painostaa aktivismin keinoin Yhdysvaltain kongressia hyväksymään perustuslakiin lisäys naisten äänioikeudesta. Hän suositti äänioikeuskamppailua johtaneelle National American Woman Suffrage Association (NAWSA) -kansalaisjärjestölle suoraa kongressiin kohdistuvaa lobbausta. Vuoden 1912 lopussa NAWSA antoi Paulille ja Burnsille vastuun kongressikomiteansa toiminnasta.[3][1] He järjestivät muun muassa satojentuhansien ihmisten mielenosoitusmarssin Washingtonissa 3. maaliskuuta 1913, ja saivat aikaan sen, että kongressi alkoi vuonna 1913 käsitellä uudelleen vuonna 1878 esitettyä perustuslain lisäystä.[3] Paul ja hänen kannattajansa perustivat vuonna 1913 Congressional Union for Woman Suffrage -nimisen uuden järjestön, joka irtautui pian NAWSA:n toiminnasta. Sen pohjalta perustettiin vuosina 1916–1917 National Woman’s Party (Kansallinen naisen puolue) -niminen puolue.[3][1]
Kun presidentti Woodrow Wilson kieltäytyi vastaanottamasta enempää äänioikeuteen liittyviä kansalaisvaltuuskuntia, Paul päätti tammikuusta 1917 alkaen järjestää mielenosoituksia Valkoisen talon porteilla joka päivä paitsi sunnuntaisin. Tätä jatkui 18 kuukauden ajan. Lokakuussa 1917 Paul sai seitsemän kuukauden vankeustuomion liikenteen haittaamisesta Valkoisen talon edustalla. Ryhdyttyään vankilassa nälkälakkoon häntä pakkosyötettiin, mutta lopulta hänet vapautettiin viiden viikon vankeuden jälkeen.[3] Naisten äänioikeuden säätänyt perustuslain 19. lisäys hyväksyttiin lopullisesti vuonna 1920.[3][1]
Naisten äänioikeuden toteutumisen jälkeen Paul laati vuonna 1923 ensimmäisen ehdotuksen perustuslain lisäyksestä, joka takaisi täydellisen sukupuolten tasa-arvon (Equal Rights Amendment), mutta sitä ei hyväksytty. Sen jälkeen Paul keskittyi kansainväliseen toimintaan. Hän tuki Kansainliittoa ja oli vuosina 1927–1937 Woman’s Research Foundation -säätiön puheenjohtaja. Hänen johdollaan perustettiin vuonna 1938 kansainväliseksi naisten puolueeksi tarkoitettu World Party for Equal Rights for Women. Vuonna 1942 hänestä tuli National Woman’s Partyn puheenjohtaja.[1][3] Paul toimi myös sen puolesta, että Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan ja Yhdysvaltain vuoden 1964 kansalaisoikeuslakiin lisättiin maininnat sukupuolten tasa-arvosta.[1] Paul kuoli sydämen vajaatoimintaan 91-vuotiaana vuonna 1977.[3]