Sydämen vajaatoiminta

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Sydämen vajaatoiminta, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena vuosien ajan. Nyky-yhteiskunnassa Sydämen vajaatoiminta:llä on perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla, ja se vaikuttaa kaikkeen tapaan, jolla suhtaudumme muihin, päätöksiimme henkilökohtaisella ja ammatillisella tasolla. Tämä aihe on herättänyt uteliaisuutta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja suuressa yleisössä, koska se on ajankohtainen. Näitä linjoja pitkin tutkitaan erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Sydämen vajaatoiminta:een, tavoitteena tarjota täydellinen ja rikastuttava näkökulma, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin tämän aiheen tärkeyden nykypäivän yhteiskunnassa.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Sydämen vajaatoiminta
Luokitus
ICD-10 I50
ICD-9 428
MedlinePlus 000158
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Sydämen vajaatoiminta (latinaksi insufficientia cordis) on sairaustila, jossa sydämen pumppaustoiminta ei ole riittävää. Kansainvälinen tautiluokitus ICD-10 käyttää tilasta päänumeroa I50. Alanumero riippuu muista tekijöistä.

Syyt

Sydämen vajaatoiminta on harvoin itsenäinen tauti, jolle ei ole olemassa yksittäistä selittävää tekijää. Sydämen vajaatoiminnan ensisijaisina syinä voidaan pitää muun muassa

  • kardiomyopatiaa, sydänlihaksen rappeutumista ja
  • amyloidoosia, joka on sydänlihakseen kertyvää ainetta, joka häiritsee sen toimintaa. Ruumiinavauksessa normaali sydän on melko veltto, mutta amyloidoottinen sydän on jäykkä.

Toissijaisia sydämen vajaatoiminnan syitä on paljon, ja ne ovat usein yhteydessä toisiinsa.

  • Sepelvaltimotauti, jonka vuoksi sydänlihas ei hapetu riittävästi
  • Akuutti sydäninfarkti, jonka aikana useasti tavataan vajaatoimintavaihe
  • Sydäninfarktin jälkitila, jossa osa kuolioon menneestä lihaksesta korvautuu supistelemattomalla mutta elastisella sidekudoksella
  • Erilaiset rytmihäiriöt, jotka voivat aiheuttaa liian nopean tai hitaan ja siksi tehottoman pumppauksen
  • Verenpainetauti, jonka vuoksi sydämeltä vaaditaan tavallista enemmän pumppaustehoa painetta vastaan
  • Läppäviat
  • Kohonnut keuhkovaltimopaine, joka voi johtua keuhkoissa tapahtuvasta prosessista
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta
  • Aortan koarktaatio eli ahtauma
  • Sydämen rakenteelliset poikkeavuudet, lähinnä synnynnäiset sydänviat

Oireet

Monesti sydän on kokonaisuudessaan vajaatoimintainen. Tunnetaan kuitenkin oikean puolen ja vasemman puolen vajaatoiminta, jotka aiheuttavat erilaisia oireita ja löydöksiä.

  • Sydämen suureneminen. Sydän voi yrittää korvata vajaatoimintaa kasvattamalla massaa. Sydän voi kuitenkin olla keskimääräistä suurempi myös esimerkiksi urheilijalla ilman mitään tautia. Sydämen koon perusteella on mahdollista tehdä ylidiagnostiikkaa eli tehdä liikaa vajaatoimintadiagnooseja.
  • Verenpaineen lasku ja huimaus sekä väsymys
  • Oikean puolen vajaatoiminnan merkkejä ovat nesteen kertyminen alaraajoihin eli perifeerinen ödeema ja maksan suureneminen (hepatomegalia) sekä askitesnesteen ilmaantuminen vatsalle
  • Vasemman puolen vajaatoiminnan merkki on keuhkopöhö

Vaikeusluokitukset

Sydämen vajaatoiminnan vaikeusastetta on arvioitu NYHA-luokituksella ja sitä täydentävällä AHA-luokituksella, jotka ovat yhdysvaltalaista alkuperää mutta täysin käyttökelpoisia ja käytössä yleismaailmallisesti.

  • NYHA I – Ei oireita rasituksessa
  • NYHA II – Oireita kovassa rasituksessa
  • NYHA III – Oireita vähäisessä rasituksessa
  • NYHA IV – Oireita ilman rasitusta
  • AHA aste A – Kehittyvän sydämen vajaatoiminnan riski
  • AHA aste B – Oireeton sydämen vajaatoiminta
  • AHA aste C – Oireinen sydämen vajaatoiminta
  • AHA aste D – Oireinen sydämen vajaatoiminta huolimatta maksimaalisesta lääkityksestä

Hoito

Sydämen vajaatoimintaa hoidettaessa on selvitettävä ilmiön perussyy ja hoidettava se. Käytössä on myös lääkinnällisiä hoitoja.

Lääkkeet

Operatiiviset hoidot

Operatiivisina hoitona voivat tulla kyseeseen muun muassa läppäleikkaukset, suonten korjausleikkaukset ja sydämensiirto.

Akuutissa tilanteessa käytetään myös raajasidoksia, joilla yritetään estää liiallisen nestemäärän rasitusvaikutus.

Ravitsemustekijät

Vuoden kestäneessä kokeessa 239 sydämen vajaatoimintapotilasta sai päivittäin 100 µg:n annoksen D3-vitamiinia tai lumevalmistetta. Tutkimuksen alkaessa kaikkien osallistujien D-vitamiinipitoisuudet olivat alle suositusten. Kävelytesteissä D-vitamiini ei lisännyt potilaiden fyysistä toimintakykyä mutta paransi mahdollisesti sydänlihaksen toimintaa ejektiofraktiolla mitattuna. Tutkijat toteavat raportissaan, että lisätutkimuksia tarvitaan.[1]

Lähteet

  1. ↑ Klaus K. Witte, MDa, Rowena Byrom, John Gierula, Maria F. Paton, Haqeel A. Jamil, Judith E. Lowry, Richard G. Gillott, Sally A. Barnes, Hemant Chumun, Lorraine C. Kearney, John P. Greenwood, Sven Plein, Graham R. Law, Sue Pavitt, Julian H. Barth, Richard M. Cubbon, Mark T. Kearney: Effects of Vitamin D on Cardiac Function in Patients With Chronic HF : The VINDICATE Study Journal of the American College of Cardiology, Volume 67, Issue 22. 7.6.2016. Viitattu 12.11.2016.

Aiheesta muualla