Tämä artikkeli käsittelee aihetta Sydämen vajaatoiminta, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena vuosien ajan. Nyky-yhteiskunnassa Sydämen vajaatoiminta:llä on perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla, ja se vaikuttaa kaikkeen tapaan, jolla suhtaudumme muihin, päätöksiimme henkilökohtaisella ja ammatillisella tasolla. Tämä aihe on herättänyt uteliaisuutta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja suuressa yleisössä, koska se on ajankohtainen. Näitä linjoja pitkin tutkitaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Sydämen vajaatoiminta:een, tavoitteena tarjota täydellinen ja rikastuttava näkökulma, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin tämän aiheen tärkeyden nykypäivän yhteiskunnassa.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Sydämen vajaatoiminta | |
---|---|
![]() |
|
Luokitus | |
ICD-10 | I50 |
ICD-9 | 428 |
MedlinePlus | 000158 |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Sydämen vajaatoiminta (latinaksi insufficientia cordis) on sairaustila, jossa sydämen pumppaustoiminta ei ole riittävää. Kansainvälinen tautiluokitus ICD-10 käyttää tilasta päänumeroa I50. Alanumero riippuu muista tekijöistä.
Sydämen vajaatoiminta on harvoin itsenäinen tauti, jolle ei ole olemassa yksittäistä selittävää tekijää. Sydämen vajaatoiminnan ensisijaisina syinä voidaan pitää muun muassa
Toissijaisia sydämen vajaatoiminnan syitä on paljon, ja ne ovat usein yhteydessä toisiinsa.
Monesti sydän on kokonaisuudessaan vajaatoimintainen. Tunnetaan kuitenkin oikean puolen ja vasemman puolen vajaatoiminta, jotka aiheuttavat erilaisia oireita ja löydöksiä.
Sydämen vajaatoiminnan vaikeusastetta on arvioitu NYHA-luokituksella ja sitä täydentävällä AHA-luokituksella, jotka ovat yhdysvaltalaista alkuperää mutta täysin käyttökelpoisia ja käytössä yleismaailmallisesti.
Sydämen vajaatoimintaa hoidettaessa on selvitettävä ilmiön perussyy ja hoidettava se. Käytössä on myös lääkinnällisiä hoitoja.
Operatiivisina hoitona voivat tulla kyseeseen muun muassa läppäleikkaukset, suonten korjausleikkaukset ja sydämensiirto.
Akuutissa tilanteessa käytetään myös raajasidoksia, joilla yritetään estää liiallisen nestemäärän rasitusvaikutus.
Vuoden kestäneessä kokeessa 239 sydämen vajaatoimintapotilasta sai päivittäin 100 µg:n annoksen D3-vitamiinia tai lumevalmistetta. Tutkimuksen alkaessa kaikkien osallistujien D-vitamiinipitoisuudet olivat alle suositusten. Kävelytesteissä D-vitamiini ei lisännyt potilaiden fyysistä toimintakykyä mutta paransi mahdollisesti sydänlihaksen toimintaa ejektiofraktiolla mitattuna. Tutkijat toteavat raportissaan, että lisätutkimuksia tarvitaan.[1]