Alppilan hyppyrimäki
Tässä artikkelissa tutkimme Alppilan hyppyrimäki:n eri puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alppilan hyppyrimäki on ollut yhteiskunnassa tärkeässä roolissa sen alkuperästä nykypäivän merkitykseen, ja se on ollut keskustelun ja kiinnostuksen kohteena. Vuosien varrella Alppilan hyppyrimäki on kehittynyt ja löytänyt paikkansa eri alueilla, ja se on vaikuttanut tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla löydämme Alppilan hyppyrimäki:n ympärillä olevat erilaiset vivahteet ja näkökulmat ja ymmärrämme näin sen merkityksen jokapäiväisessä elämässämme ja sen merkityksen nykymaailmassa.
| Alppilan hyppyrimäet | |
|---|---|
 Hyppyrimäki 1900-luvun alussa. |
|
| Sijainti | |
| Paikkakunta |
 Helsinki, Suomi |
| Avattu | 1905 |
| Purettu | 1939 |
| Seura | Helsingin Hiihtoklubi |
| Alppilan hyppyrimäki | |
| K-piste | 28 metriä |
| Mäkiennätys | 28 metriä |
| Avattu | 1905 |
| Purettu | 1939 |
| Muovitus | Ei |
| Keulan korkeus | 2 m[1] |
| Pikku-Alppilan hyppyrimäki | |
| K-piste | 12 metriä[1] |
| Mäkiennätys | 12,5 metriä |
| Avattu | 1902 |
| Purettu | 1939 |
| Muovitus | Ei |
| Tornin korkeus | Luonnonmäki |
Alppilan hyppyrimäki oli vuosina 1905–1939 Helsingin Alppilassa sijainnut puinen hyppyrimäki. Se rakennettiin vuosina 1904–1905 Alppipuistoon ravintola Alphyddanin viereen. Alppilan ja Kajaanin hyppyrimäet olivat Suomen ensimmäiset piirustusten mukaan rakennetut hyppyrimäet. Alppilan hyppyrin nokka oli lohkotuista kivistä tehty ja sen reunat olivat laudoitetut. Hyppyrin nokkapöydän korkeus oli yli kaksi metriä ja hypyt suuntautuivat pohjoiseen päin. Mäkiennätykseksi jäi Yrjö Kivivirran 28 metriä tammikuulta 1928. Alppilassa järjestettiin mäkihypyn Suomen mestaruuskilpailut vuosina 1916, 1919, 1922 ja 1924. Vuonna 1919 mäessä pidettiin Suomen talvikisojen mäkihyppykilpailut.[2]
Alppilan hyppyrimäki purettiin huonokuntoisena vuonna 1939 ja ravintola Hyddan paloi 1951. Uusi hyppyrimäki rakennettiin 1936 Herttoniemeen ja se oli käytössä vuoteen 1976 saakka. Suojeluskunnat rakensivat 1930-luvulla Helsingissä hyppyrimäkiä myös Taivaskalliolle ja Ruskeasuolle. Alppilan hyppyrimäestä on jäljellä vielä alamäen kivetyksiä. [3][4]
Alppilan hyppyrimäen ja sen vieressä olleen ravintolan mukaan tulee Stadin slangin hyppyrimäkeä tarkoittava sana hydda, myöhemmin myös hynda tai hyndä. Mäkeä kutsuttiin myös nimillä norsk ja skvettamäki. Mäen ja ravintolan nimi on säilynyt Alppilan kaupunginosan ruotsinkielisessä nimessä Alphyddan. Alppilassa pidettiin aikanaan myös maastohiihtokilpailuita.[3]
Lähteet
- ↑ a b Alppilan hyppyrimäki skisprungschanzen.com. Ski Jumping Hill Archive. Viitattu 6.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Heikkilä, Pauli: Alppila, Herttoniemi ja töppyrät. Helsingin hyppyrimäkihistoria, s. 7-31, 41-42. Books-on-Demand, 2025. ISBN 978-952-809-487-6
- ↑ a b Stadin hyddat ennen ja nyt, Kotikaupunkipolut, Pauli Saloranta, Kari J. Nyberg, Harri Nygrén 2013–18
- ↑ Alppilan hyppyrimäki puretaan, Helsingin Sanomat, 02.12.1938, nro 326, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot