Herttoniemen mäkikeskus

Tässä artikkelissa tutkimme Herttoniemen mäkikeskus:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Herttoniemen mäkikeskus on herättänyt jatkuvaa keskustelua eri aloilla sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään ja sen merkityksellisyyteen ammattialoilla. Vuosien varrella Herttoniemen mäkikeskus on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, mikä on antanut meille mahdollisuuden ymmärtää sen vaikutusta eri yhteyksissä. Samoin viimeaikaisten tutkimusten kautta on ollut mahdollista löytää uusia näkökulmia Herttoniemen mäkikeskus:een, mikä saa meidät pohtimaan sen nykyistä roolia ja tulevaisuuden ennustetta.

Herttoniemen mäkikeskus
Sijainti
Paikkakunta Suomi Helsinki, Suomi
Koordinaatit 60°12′42″N, 25°01′59″E
Avattu 1936[1]
Remontoitu 1963, 1976, 1993
Muut mäet K2 HS4[2]
Seura Helsingin Mäkihyppääjät
Herttoniemen hyppyrimäki
K-piste 46 metriä
Mäkiennätys 48,0 metriä
Suomi Toni Nieminen
Kesämäkiennätys 48,0 metriä
Suomi Kasperi Siitari
Viro Artti Aigro
Suomi Teemu Summanen
Suomi Mico Ahonen
Naisten kesämäkiennätys 42,0 metriä
Suomi Hannele Eronen
(21.5.2006)
Avattu 26.1.1936
Remontoitu 1993
Suljettu 2015
Purettu 1.4.2019
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus 30 m
K22
K-piste 22 metriä
Mäkikoko 24 metriä
Mäkiennätys 21,0 metriä
Suomi Eetu Suontama
Suomi Joona Forsgren
Suomi Eetu Kytösaho
(18.3.2008)
Naisten mäkiennätys 18,0 metriä
Suomi Olga Tervahartiala
(18.3.2008)
Kesämäkiennätys 23,0 metriä
Viro Artti Aigro
(16.5.2010)
Naisten kesämäkiennätys 21,0 metriä
Suomi Julia Kykkänen
(2.10.2005)
Muovitus Kyllä
K15
K-piste 15 metriä
Mäkikoko 17 metriä
Mäkiennätys 17,0 metriä
Suomi Toni Nieminen
Kesämäkiennätys 13,0 metriä
Viro Artti Aigro
(20.5.2007)
Naisten kesämäkiennätys 12,0 metriä
Suomi Julia Kykkänen
(2.10.2004)
Muovitus Kyllä

Herttoniemen mäkikeskus on nykyisin kolmen muovitetun hyppyrimäen muodostama mäkikeskus Helsingissä, Herttoniemen liikuntapuistossa noin kilometrin etäisyydellä Siilitien metroasemalta. Se on Suomen eteläisin hyppyrimäki ja maan käytetyimpiä mäkihyppypaikkoja.

Mäkikeskuksessa on muovitetut K22-, K15- ja K2-hyppyrimäet. Aikaisemmin siellä on ollut myös K46-hyppyrimäki, mutta se suljettiin vuonna 2015 ja purettiin vuonna 2019. Paikalla on myös lämmin suksikoppi, tuomaritorni ja pukeutumistilat. Mäkiä ylläpitää urheiluseura Helsingin Mäkihyppääjät.

Yleistä

Herttoniemen mäkikeskuksessa on kolme hyppyrimäkeä: K22, K15 ja K2[3] sekä lämmin suksikoppi, tuomaritorni ja pukeutumistilat.[4] Niitä ylläpitää Helsingin Mäkihyppääjät.[5] Hyppyrimäki on Suomen käytetyimpiä.[6] Aikaisempi K46-mäki purettiin vuonna 2019.

Herttoniemen mäkikeskus on myös maan eteläisin hyppyrimäki ja ainoa paikka pääkaupunkiseudulla, jossa voi harrastaa mäkihyppyä, sillä seuraavaksi lähimmät mäet sijaitsevat Lahdessa ja Paimiossa.[7][8] Herttoniemen K46-mäen hyppytorni oli kauas näkyvä maamerkki. Sen korkeus oli noin 30 metriä maan pinnasta ja 70 metriä merenpinnasta.[7]

Hyppyrimäkiä käyttävien Helsingin mäkihyppääjien määrä oli suurimmillaan 1960-luvulla. Heitä oli vuonna 2016 muutamia kymmeniä. Hyppäämiselle asetetut tuulirajat ovat niin tiukat, että hyppääminen on sallittua vain lähes tyynessä säässä.[9]

Historia

Liian pieneksi käyneen Alppilan hyppyrimäen korvannut[5] hyppyrimäki rakennettiin Herttoniemeen vuosina 1935–1936. Piirustukset tehtiin kaupungin rakennustoimistossa. Virallisesti se otettiin käyttöön 26. tammikuuta 1936 Helsingin Hiihtäjien järjestämässä avajaiskilpailussa, jossa Lauri Valonen ja Väinö Tiihonen hyppäsivät 40 metriä. Mäkiennätystä parannettiin useaan otteeseen. Veikko Kankkonen puhkaisi 50 metrin rajan maaliskuussa 1962 ja hän paransi mäkiennätystään 51,5 metriin helmikuussa 1967. Lopullisen mäkiennätyksen 52 metriä ponnisti Joonas Myllyveräjä 7.3.1976 runsas vuosi ennen hyppyrin purkamista 30.3.1977.[10]

Helsingin mäkikeskusta alettiin suunnitella 1950-luvulla vanhasta hyppyristä noin kilometri koilliseen Rajakallion pohjoisrinteelle. Sen ensimmäinen vaihe valmistui keväällä 1963. Sen alkuperäinen K-piste oli 30 metriä, ja laajennusten myötä se kasvoi 46 metriin. Sen viereen oli suunniteltu myös suurempi K70-hyppyri, jota rahoituspäätöksen viivästyessä ja valitusten takia sitä ei kuitenkaan koskaan rakennettu. Sen rinteessä oli helmikuusta 1978 kesään 1982 Spede Pasasen kehittämä linkomäki, johon asennettiin myös muovitus, joka myöhemmin siirrettiin K46-hyppyriin. Vuosituhannen vaihteessa sen viereen tehtiin half-pipe -kouru.[10]

Toni Nieminen hyppäsi keväällä 1992 mäkiennätykseksi 48 metriä.[10]

Elokuun 2015 onnettomuus

Hyppyrimäen alastulorinne

Hyppyrimäellä tapahtui 29. elokuuta 2015 onnettomuus, jossa 16-vuotias tyttö kuoli sekä 16- ja 17-vuotiaat tytöt ja yksi poika loukkaantuivat, kun he olivat iltaa viettäessään kello 23:n jälkeen laskeneet istualtaan K46-hyppyrimäen alastulorinnettä alas. Kuollut tyttö oli valaisemattomassa rinteessä törmännyt sen keskivaiheilla poikittain olleeseen teräsvaijeriin, joka oli osunut häntä kaulaan. Myös loukkaantuneet saivat vaijerista vammoja kaulan ja kasvojen alueelle.[11][12][13][14] Mäkikeskus on suosittu nuorison illanviettopaikka, ja vaijeri oli asennettu siellä jatkuvasti tapahtuvan ilkivallan vuoksi.[15][16] Alueella on varoituskylttejä vaijereista, mutta tytöt kertoivat, etteivät nähneet niitä.[14]

Tapauksesta nostettiin joulukuussa 2016 kolmea liikuntapaikoista vastaavaa kaupungin työntekijää ja kahta Helsingin Mäkihyppääjät ry:n aktiivia vastaan syytteet, joiden nimikkeinä olivat kuolemantuottamus ja kaksi vammantuottamusta.[17][18][19] Tapauksen käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa tammikuussa 2018. Kaikki syytetyt kiistivät syyllistyneensä rikoksiin.[20] Käräjäoikeus tuomitsi heidät syytteiden mukaisista teoista sakkorangaistuksiin kesäkuussa 2018. Lisäksi yksi kaupungin työntekijä tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Ratkaisu ei ollut yksimielinen.[21] Eriävän mielipiteen mukaan syyte tuli kokonaisuudessaan hylätä siksi, että nuoret olivat omalla varomattomalla menettelyllään myötävaikuttaneet heille aiheutuneisiin seurauksiin, eikä rikosvastuuta siksi olisi syntynyt.[19] Enemmistö kuitenkin katsoi, ettei onnettomuutta olisi tapahtunut, mikäli vaijeri olisi poistettu, jätetty virittämättä tai merkitty selkeästi.[22] Tapauksen käsittely kahden syytetyn osalta eteni hovioikeuteen, joka helmikuussa 2020 vahvisti alioikeuden päätöksen.[23] Muiden syytettyjen osalta käräjäoikeuden päätös sai jo aiemmin lainvoiman.[24] Hovioikeus perusteli käräjäoikeuden tavoin, että vuosina 1933 ja 1936 syntyneet tuomitut miehet laiminlöivät vastuunsa varmistaa, että vaijeri ei aiheuta hengenvaaraa. Miehet tiesivät, että mäkeä käytettiin mäenlaskuun sääntöjen vastaisesti, ja heitä oli nimenomaisesti varoitettu vaijerien mahdollisista vaaroista. Hovioikeus otti toisaalta kantaa myös siihen, että asianomistajat mäkeä laskiessaan olivat huolimattomia eivätkä piitanneet säännöistä. Asianomistajien toiminta ei kuitenkaan poistanut vastaajien rikosvastuuta.[25]

Poliisin tekemässä esitutkinnassa selvisi, että 2010-luvulla mäen alastulorinteessä on tapahtunut kaksi muutakin teräsvaijerin aiheuttamaa onnettomuutta, joista toisessa loukkaantui seitsemänvuotias poika vuonna 2011 ja toisessa 16-vuotias poika vuonna 2014. Turvallisuusriskistä oli varoitettu mäkihyppy-yhdistystä ja kaupunkia. Yhdistys oli kuitenkin sitoutunut alueen puhtaanapitoon vain määriteltyinä aikoina, muulloin kunnossapidosta ja turvallisuudesta on vastannut Helsingin kaupunki. Kuolemaan johtanutta onnettomuutta edeltäneenä päivänä mäen vaarallisuudesta mainittiin keskustelussa poliisin kanssa.[26]

K46-mäen purku

Vuonna 2015 sattuneen onnettomuuden vuoksi K46-mäki asetettiin käyttökieltoon.[27] Pienemmissä mäissä sen sijaan sai edelleen hypätä.[9] Kiellosta huolimatta myös isoimmasta mäestä hypättiin vielä elokuussa 2018.[27]

Vuonna 2016 K46-mäelle tehtiin kuntotarkastus. Sen perusteella todettiin, että mäki jouduttiin todennäköisesti purkamaan, koska rakenteissa huomattiin ongelmia, joiden korjaamista pidettiin liian kalliina, ja halvempaa olisi rakentaa uusi mäki. Tukirakenteet olivat niin heikkokuntoisia, että tornin tukia olisi jouduttu vahvistamaan entisestään. Lisäksi pultteja ei pystytty kiristämään ruosteen takia.[9] Hyppytorni oli korjattu vuonna 1993.[4] Mäkeä käyttäneiden hyppääjien mukaan mäki kuitenkin oli hyvässä kunnossa, eikä elokuussa 2015 tapahtunut onnettomuus antanut aihetta purkamiseen.

Lopullinen päätös K46-mäen purkamisesta tehtiin syyskuussa 2018. Elokuussa tehdyn kuntotarkastuksen mukaan mäki oli sortumisvaarassa. Samalla mäestä poistettiin teräslatu, mikä käytännössä esti hyppäämisen. Purkamisen kustannukset olivat vuonna 2015 tehdyn arvion mukaan 150 000 euroa. Uusi teräsrakenteinen mäki maksaisi 300 000 euroa[27], mutta Helsingin kaupungin investointiesitykseen ei sisälly sellaisen rakentaminen.[28] Lisäksi uusi mäki vaatisi arvioiden mukaan maanrakennustöitä ja rakenteiden perusparannuksia.[29] Uuden mäen rakentamatta jättämistä on perusteltu myös alhaisilla harrastajamäärillä: Helsingin mäkihyppääjät ry:n harjoituksissa K46-mäessä kävi viimeisinä vuosina parhaimmillaan noin 20 hyppääjää.[27]

Helsingin kaupunginmuseo ilmoitti, että hyppyrimäen purkamiselle ei ollut kulttuurihistoriallista estettä. Harrastajien mukaan mäen purkaminen käytännössä lopettaa mäkihypyn harrastamisen Helsingissä. Pienemmät K22- ja K15-mäet olivat jääneet yli 12-vuotiaille liian pieniksi, ja Helsingin Mäkihyppääjien harrastajat olivat vuoteen 2018 mennessä siirtyneet hyppäämään Lahteen.[30]

Herttoniemen hyppyrimäki purettiin 1. huhtikuuta 2019.[27]

Tilastoja

Herttoniemen hyppyrimäki

Mäkiennätyksen kehittyminen

Mäkiennätyksen 49,0 metriä on hypännyt Toni Nieminen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
1960-luku Suomi Veikko Kankkonen 55,0 m 1. mäen mäkiennätys
Suomi Toni Nieminen 49,0 m

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)

Kesämäkiennätyksen 48,0 metriä ovat hypänneet Kasperi Siitari, Artti Aigro, Teemu Summanen ja Mico Ahonen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
16.5.2004 Suomi Matias Tuominen 26,0 m XXIV Helsingin mäkikarnevaalit
Suomi Ossi-Pekka Valta 33,5 m
Suomi Toni Paukkunen
Suomi Mikke Leinonen 37,0 m
Suomi Nico Ravantti 40,0 m
Suomi Jori Routo 40,5 m
Suomi Jesse Kykkänen 41,0 m
Suomi Miikka Koskensaari 42,0 m
Suomi Kim Havukainen 43,0 m
Suomi Mikko Mäkitalo 43,5 m
Suomi Mika Kulmala 44,0 m
Suomi Kari Nurmi
Suomi Jari Putkinen 45,5 m
3.10.2004 Suomi Ossi-Pekka Valta 47,0 m Ruskarieha
Viro Mats Piho
Suomi Mikko Mäkitalo
Suomi Jari Putkinen
16.5.2005 Suomi Sebastian Klinga XXV Helsingin mäkikarnevaalit
2.10.2005 Ruskarieha
20.5.2007 Suomi Juuso Kaisko XXVII Helsingin mäkikarnevaalit
7.10.2007 Ruskarieha  
Suomi Janne Tervahartiala
5.10.2005 Suomi Kasperi Siitari 48,0 m
2.10.2011 Viro Artti Aigro
18.5.2014 Suomi Teemu Summanen XXXIV Helsingin mäkikarnevaalit
5.9.2014 Suomi Mico Ahonen Ruskarieha

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)

Kesämäkiennätyksen 42,0 metriä on hypännyt Hannele Eronen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
16.5.2004 Suomi Hannele Eronen 33,5 m XXIV Helsingin mäkikarnevaalit
2.10.2005 36,5 m Ruskarieha
38,0 m
21.5.2006 42,0 m XXVI Helsingin mäkikarnevaalit

K22

Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet)

Mäkiennätyksen 21,0 metriä ovat hypänneet Eetu Suontama, Joona Forsgren ja Eetu Kytösaho.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
25.1.2005 Suomi Matias Vehkaoja 18,5 m Helsingin Mäkihyppääjien sarjakilpailut
8.2.2005 20,0 m Helsingin Mäkihyppääjien seuramestaruuskilpailut 2005
15.2.2005 Suomi Otso Laakso Helsingin Mäkihyppääjien sarjakilpailut
Suomi Oscar Simula
22.3.2005 Suomi Otso Laakso Kaksi kertaa
Suomi Matias Vehkaoja 20,5 m
18.3.2008 Suomi Daniel Okas Herttoniemen kevätkisat
Suomi Eeli-Pekka Valta 21,0 m Kaksi kertaa
Suomi Eetu Suontama 21,0 m
Suomi Joona Forsgren
Suomi Eetu Kytösaho

Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset)

Mäkiennätyksen 18,0 metriä on hypännyt Olga Tervahartiala.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
18.3.2008 Suomi Olga Tervahartiala 18,0 m Herttoniemen kevätkisat

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)

Kesämäkiennätyksen 23,0 metriä on hypännyt Artti Aigro.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
16.5.2004 Suomi Toni Laakso 19,0 m XXIV Helsingin mäkikarnevaalit
Suomi Joni Muurinen
Suomi Waltteri Wickström
Viro Siim-Tanel Sammelselg 20,0 m
Suomi Ville Oinonen 21,5 m
2.10.2005 Suomi Aleksi Salmensuu Ruskarieha
Suomi Oscar Simula 22,0 m
20.5.2007 Viro Mikhel Oja XXVII Helsingin mäkikarnevaalit
7.10.2007 Suomi Sebastian Okas Ruskarieha
Suomi Anselmi Ilola 22,5 m Kaksi kertaa
16.5.2010 Viro Artti Aigro 23,0 m XXX Helsingin mäkikarnevaalit

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)

Naisten kesämäkiennätyksen 21,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
3.10.2004 Suomi Mikaela Klinga 16,5 m Ruskarieha
Suomi Julia Kykkänen 19,0 m Kaksi kertaa
2.10.2005 20,0 m
21,0 m

K15

Mäkiennätyksen 17,0 metriä on hypännyt Toni Nieminen. Kesämäkiennätyksen 13,0 metriä on hypännyt virolainen Artti Aigro 20. toukokuuta 2007 XXVII Helsingin mäkikarnevaaleilla. Naisten kesämäkiennätyksen 12,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen 2. lokakuuta 2004 Haastekilpailussa.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Herttoniemi skisprungschanzen.com. Ski Jumping Hill Archive. Viitattu 31.1.2018. (englanniksi)
  2. ↑ Herttoniemi: Helsingin Makikisa – K2 Mäki kilipa.com. 28.10.2023. Kilipa. Viitattu 11.3.2025.
  3. ↑ Mäkihypyn aloittaminen Helsingin Mäkihyppääjät ry. Viitattu 11.3.2025.
  4. ↑ a b Herttoniemen mäkikeskus K46/K22/K15 Hel.fi. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 14.2.2019. Viitattu 14.2.2019.
  5. ↑ a b Stadin hyddat ennen ja nyt Kaupunkipolut.fi. Viitattu 14.2.2019.
  6. ↑ Juuti, Mikko: Hyppyrimäki suljettiin juuri ennen mäkihyppyteemalla juhlittavia Linnan juhlia – ”Toistaiseksi käyttökiellossa” Is.fi. 6.12.2015. Ilta-Sanomat. Viitattu 31.1.2018.
  7. ↑ a b Marttinen, Vesa: Helsingin ainoa mäkihyppytorni hapertuu lajin suosion myötä yle.fi. 23.8.2014. YLE Uutiset. Viitattu 31.1.2018.
  8. ↑ Ahola, Merituuli: Suomen eteläisin hyppyrimäki Helsingin Sanomat. 3.2.2005. Viitattu 31.1.2018.
  9. ↑ a b c Rita, Mikko: Rapistunut Herttoniemen hyppyrimäki saamassa purkutuomion Yle.fi. 13.7.2016. Yle Uutiset. Viitattu 30.1.2018.
  10. ↑ a b c Heikkilä, Pauli: Alppila, Herttoniemi ja töppyrät. Helsingin hyppyrimäkien historia. s. 109. Books-on-Demand, 2025. ISBN 978-952-809-487-6
  11. ↑ Gråsten, Hanna: Tragedia hyppyrimäellä Helsingissä: 16-vuotias tyttö kuoli, kaksi kaveria hoitoon – törmäsivät teräsvaijeriin Iltalehti. 30.8.2015. Viitattu 21.1.2018.
  12. ↑ Nykänen, Riika: Hyppyrimäessä loukkaantunut tyttö yllätti oikeudessa – väittää nyt poliisien käyneen paikalla Ilta-Sanomat. 29.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
  13. ↑ Nykänen, Riika: Teräsvaijeriin laskeneet tytöt kertoivat traagisen illan tapahtumista: ”Sanoin ensin, etten lähde laskemaan” Ilta-Sanomat. 29.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
  14. ↑ a b Jokinen, Juho: Herttoniemen hyppyrimäkiturmassa loukkaantuneelta tytöltä yllättäviä tietoja oikeudessa: Nuoret livahtivat alueelle portista poliisiauton perässä Helsingin Sanomat. 29.1.2018. Viitattu 30.1.2018.
  15. ↑ Kuvat: Tältä näyttää Herttoniemen hyppyrimäen turmapaikka MTV3. 30.8.2015. Arkistoitu 21.1.2018. Viitattu 21.1.2018.
  16. ↑ Nuuttila, Sakari: Hyppyrimäkiturmassa kuolleen teinitytön kaverit poliisikuulusteluissa: ”Hän nousi maasta ja otti muutaman askeleen, ikään kuin löytääkseen paikan mihin nojata” Iltalehti. 3.2.2018. Viitattu 3.2.2018.
  17. ↑ Jompero, Sanna: Herttoniemen hyppyrimäkiturmassa syytettynä oleva: "Herättäähän se pahoja ajatuksia" Helsingin Uutiset. Viitattu 31.1.2018.
  18. ↑ Kauppinen, Ina & Turunen, Petri: Herttoniemen hyppyriturma käräjille – viittä syytetään kuolemantuottamuksesta Ilta-Sanomat. 2.12.2016. Viitattu 21.1.2018.
  19. ↑ a b Jaskari, Kai & Koljonen, Laura: Helsingin Herttoniemen hyppyrimäkiturmasta tuomio: Sakkorangaistukset liikuntaviraston työntekijöille ja yhdistyksen vastuuhenkilöille Yle Uutiset. 14.6.2018. Viitattu 14.2.2019.
  20. ↑ Jokinen, Juho: ”Ei niille nuorille puhuminen auttanut”, kertoo 16-vuotiaan tytön kuolemasta syytetty seniorimäkihyppääjä HS:lle – Herttoniemen hyppyriturmasta syytteet kaikkiaan viidelle Helsingin Sanomat. 26.1.2018. Viitattu 30.1.2018.
  21. ↑ Herttoniemen hyppyrimäkiturmasta tuomiot: Viidelle sakkoja kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksista Lapin Kansa. 14.6.2018. Viitattu 14.6.2018.
  22. ↑ Jokinen, Juho: 16-vuotias tyttö laski istualtaan päin hyppyrimäen alastulorinteeseen viritettyä vaijeria ja kuoli Helsingin Herttoniemessä – viidelle tuomiot kuolemantuottamuksesta Helsingin Sanomat. 14.6.2018. Viitattu 15.6.2018.
  23. ↑ Kosonen, Petri: Hovioikeus piti Herttoniemen hyppyrimäkituomion ennallaan Yle. 28.2.2020. Viitattu 28.2.2020.
  24. ↑ Aalto, Maija & Jokinen, Juho: Helsinki sulki suositun liikuntapaikan – Herttoniemen kohtalokas mäkiturma sai kaupungin varuilleen Helsingin Sanomat. 9.1.2020. Viitattu 18.1.2020.
  25. ↑ Salminen, Solmu: Herttoniemen mäkiturman tuomio pysyi: 86- ja 83-vuotiaille rangaistus tytön kuolemasta Iltalehti. 28.2.2020. Viitattu 28.2.2020.
  26. ↑ Gråsten, Hanna: Varoituksista huolimatta vaijerit pysyivät mäessä - yksi syytetyistä kertoi päivää ennen turmaa pelostaan poliisille Iltalehti. 26.1.2018. Viitattu 28.1.2018.
  27. ↑ a b c d e Vuorio, Jukka: Herttoniemen hyppyrimäki romutettiin maanantaina Helsingin Sanomat. 1.4.2019. Viitattu 29.4.2019.
  28. ↑ Herttoniemen hyppyrimäki puretaan Helsingin Uutiset. 14.9.2018. Viitattu 6.2.2019.
  29. ↑ Uusitupa, Ismo: Nyt se on varmaa: Herttoniemen hyppyrimäki sai purkutuomion – mäkihypyn harrastamisen selvittelykin kaatui Rakennuslehti. 12.9.2018. Viitattu 6.2.2019.
  30. ↑ Nironen, Saija & Marttinen, Vesa: Mäkikotkat eivät enää lennä Helsingissä – Herttoniemen hyppytornin purkamisen jälkeen isoon mäkeen on lähdettävä Lahteen Yle Uutiset. 17.9.2018. Viitattu 14.2.2019.

Aiheesta muualla