Nykyään Anija on aihe, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Sen vaikutukset näkyvät arjen eri osa-alueilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Anija:n vaikutuksia ja merkitystä analysoimalla sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Lisäksi tutkimme, kuinka Anija on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa, sekä sen roolia yksilöllisten ja kollektiivisten kokemustemme muovaamisessa. Anija on ilmiö, joka ei rajoitu yhteen yhteiskunnan alueeseen, vaan ylittää rajoja ja esteitä synnyttäen keskustelua ja keskustelua kaikilla tasoilla.
Anija vald | |
---|---|
![]() Suur-Kalajärv |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() Anijan sijainti Virossa |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Harjumaa |
Perustettu | 2002 |
Lopetettu Aegviidun ja Anijan yhdistyessä | 21.10.2017 |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 520,94 km² |
Väkiluku (2014) | 5 741 |
– Väestötiheys | 11 as./km² |
Anija oli kunta Harjumaan maakunnassa, Virossa. Sen asukasluku oli 5 741 (1.1.2014), pinta-ala 520,94 neliökilometriä ja asukastiheys 11,0 asukasta neliökilometrillä.[1] Kunnan keskus oli Kehran epäitsenäinen kaupunki (vir. vallasisene linn), jossa oli vuoden 2014 alussa 2 792 asukasta. Kunta koostui 31 kylästä.
Vanha Anijan kunta liitettiin osaksi uutta Anijan kuntaa vuoden 2017 lokakuussa[2].
Vuonna 2011 Anijan kunnassa (Kehran epäitsenäinen kaupunki mukaan lukien) oli 5 731 asukasta, joista 4 020 (70,1 %) oli virolaisia, 1 251 (21,8 %) venäläisiä ja 450 (7,9 %) muita kansallisuuksia.[3]