Sauen kunta:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Alun perin Sauen kunta:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla politiikasta talouteen, kulttuuriin ja teknologiaan. Viime vuosina kiinnostus Sauen kunta:tä kohtaan on kasvanut eksponentiaalisesti, mikä johtuu osittain tutkimuksen ja kehityksen edistymisestä, joka on mahdollistanut paremman ymmärryksen sen tärkeydestä ja vaikutuksista maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Sauen kunta:n roolia nykyisessä yhteiskunnassamme sekä sen kehitystä ajan myötä ja mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Sauen kunta (Saue vald) |
|
---|---|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() Saue sijaitsee Pohjois-Virossa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Harjumaa |
Kernun, Nissin, Sauen kaupungin ja Sauen kunnan yhdistyminen | 24.10.2017 |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi | kunta (vir. vald) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 627,61 km² |
Väkiluku (1.1.2018) | 21 711 |
– Väestötiheys | 34,6 as./km² |
Sauen kunta sijaitsee Pohjois-Virossa Harjumaan maakunnassa.
Kunta sijaitsee Tallinnan lounaispuolella ulottuen Tallinnan länsirajalta noin 50 kilometrin päähän lounaaseen rajoittuen Märjamaan ja Lääne-Nigulan kuntiin. Sauen muita naapurikuntia ovat lännessä Keilan ja Harkun kunnat sekä idässä Sakun, Kohilan ja Raplan kunnat[1].
Sauen kunta muodostettiin lokakuussa 2017 yhdistämällä Sauen kaupunki, Sauen kunta, Kernu sekä Nissi pois lukien Nissin Rehemäen kylä, joka liitettiin Lääne-Nigulan kuntaan. Sauen kunnassa on 21 711 asukasta (1.1.2018).[2]
Kunta muodostuu Sauen kaupungista (linn), Laagrin, Riisiperen ja Turban pienkauppaloista (alevik) sekä 50 kylästä (küla)[3].
Valtatie 4 Tallinnasta Pärnuun ja valtatie 9 Sauen Ääsmäestä Haapsaluun sekä valtatie 11 (Tallinnan eteläinen ohikulkutie) kulkevat Sauen kautta. Rautatie Tallinnasta Keilaan kulkee Sauen kautta jatkuen Keilasta Riisipereen.[1]