Ansaripirkko

Ansaripirkko:n maailmassa on aina ollut jatkuvaa ja jatkuvasti kehittyvää kiinnostusta. Puhummepa sitten historiallisesta henkilöstä, kulttuuriilmiöstä tai tieteellisestä aiheesta, Ansaripirkko on jättänyt jälkensä ihmiskuntaan tavalla tai toisella. Sen vaikutus on levinnyt ajan myötä ja vaikuttaa edelleen. Tässä artikkelissa tutkimme tarkasti Ansaripirkko:n tärkeyttä ja sitä, miten se on muokannut yhteiskuntaamme, sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Alusta alkaen Ansaripirkko on synnyttänyt lukemattomia keskusteluja, keskusteluja ja tutkimuksia, joissa on pyritty ymmärtämään sen laajuutta ja merkitystä ihmisten elämässä.

Ansaripirkko
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Cucujiformia
Yläheimo: Härömäiset Cucujoidea
Heimo: Leppäkertut Coccinellidae
Alaheimo: Scymninae
Suku: Cryptolaemus
Laji: montrouzieri
Kaksiosainen nimi

Cryptolaemus montrouzieri
Mulsant, 1853

Katso myös

  Ansaripirkko Wikispeciesissä
  Ansaripirkko Commonsissa

Ansaripirkko eli amerikankilpikkäpirkko eli amerikanleppäpirkko (Cryptolaemus montrouzieri) on leppäkerttujen heimoon kuuluva hyönteislaji. Aikuisen ansaripirkon selkä on väriltään ruskeanmusta ja pää sekä peitinsiipien kärjet oranssinruskeat. Aikuinen ansaripirkko on kooltaan 3-4 mm ja täysikokoinen toukka 1,3 cm. Toukka kuoriutuu 8 päivässä ja kasvaa noin 2 viikossa yli senttimetrin mittaiseksi. Aikuinen ansaripirkko voi elää ravintotilanteesta riippuen jopa 2 kuukautta, jona aikana lajin naaras voi munia 400-500 munaa.

Ansaripirkon toukka.

Ansaripirkkoa voidaan käyttää kasvihuoneissa ympärivuotisesti biologisessa torjunnassa. Lajilla torjumaan erityisesti villakilpikirvoja kuten villakilpikkää. Yksi ansaripirkko voi syödä elinaikanaan jopa 300 villakilpikirvaa. Ansaripirkolle kelpaavat villakilpikirvojen eri kehitysasteet. Laji saalistaa myös monipuolisesti muita hyönteislajeja.[1]

Ansaripirkkoa esiintyy laajasti eri puolilla maapalloa.[2] Laji on alun perin lähtöisin Australiasta. Ansaripirkkoa ei esiinny Suomen luonnossa, sillä sen kylmänkestävyys ei riitä kasvihuoneiden ulkopuoliseen elämään luonnossa eikä se siten pysty talvehtimaan.

Lähteet

Aiheesta muualla