Villakilpikkä

Nykyään Villakilpikkä on aihe, joka on saanut suurta merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Ilmestymisestään lähtien Villakilpikkä on kiinnittänyt monien ihmisten huomion sen nykypäivän merkityksen vuoksi. Ajan mittaan Villakilpikkä on ollut keskustelun, tutkimuksen ja analyysin kohteena, mikä on herättänyt kasvavaa kiinnostusta sen tutkimukseen. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Villakilpikkä:een, tavoitteenamme tarjota kattava näkemys tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään. Analysoimme sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen kaikki asiaankuuluvat näkökohdat ymmärtääksemme Villakilpikkä:n merkityksen nyky-yhteiskunnassa.

Villakilpikkä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Pterygota
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Sternorrhyncha
Yläheimo: Coccoidea
Heimo: Villakilpikirvat Pseudococcidae
Suku: Planococcus
Laji: citri
Kaksiosainen nimi

Planococcus citri
(Risso, 1813)

Katso myös

  Villakilpikkä Wikispeciesissä
  Villakilpikkä Commonsissa

Villakilpikkä (Planococcus citri) on eräs villakilpikirvojen heimoon kuuluva laji ja on kilpikirvojen tapaan myös kasvintuhooja.

Ulkonäkö

Aikuinen villakilpikkänaaras on ovaalin muotoinen, noin 4–5 mm pitkä ja 1,5 mm leveä. Se erittää ympärilleen villamaisen suojuksen, joka voi olla 5–15 mm. Naaraan ruumista reunustaa 18 paria vahapiikkejä. Aikuisella naaraalla saattaa näkyä pituussuunnassa harmahtava raita selkäpuolella.[1]

Elämänkierto

Villakilpikällä on kolme elämänvaihetta: muna, nuoruusasteet (naarailla kolme ja koirailla neljä toukka-astetta) ja aikuinen hyönteinen. Villakilpikän keltaiset munat ovat naaraan erittämän munasäkin suojassa. Toukat ovat 0,5–4 mm, pyöreänsoikeita. Vahakerros kehittyy niiden pinnalla vasta ensimmäisen toukka-asteen jälkeen.

Villakilpiköiden kehitys munasta aikuiseksi on varsin pitkä: 3–3,5 kk 18 asteessa, 1,5 kk 22 asteessa ja 4 viikkoa 30 asteessa. Koiras elää aikuistuttuaan vain 1–2 vrk, jona aikana se hedelmöittää useita naaraita. Aikuiset naaraat elävät keskimäärin kolme kuukautta.[2]

Villakilpikkä kasvintuhoojana

Villakilpikkänaaraat ja niiden nuoruusasteet vahingoittavat kasveja imemällä niiden soluista kasvinesteitä. Aikuiset koiraat eivät vioita kasveja. Suurin haitta on villakilpiköiden erittämä mesikaste ja siinä elävät noki- ja härmäsienet. Lisäksi villakilpikät erittävät kasveihin myrkkyjä, jotka saattavat aiheuttaa joidenkin kasvien epämuodostumista. Kasvin saastuneet lehdet kellastuvat ja putoavat ennenaikaisesti. Kasvien kasvu tyrehtyy ja pienet kasvit voivat kuolla kokonaan.[2]

Uuden Provado-nimisen torjunta-aineen kerrotaan tehoavan myös villakilpiköihin. Ainetta saa joko aerosolina, tai multaan työnnettävinä puikkoina. Se imeytyy kasviin ja kasvin nesteitä imevät kirvat syövät sitä ja kuolevat. Tehoaineena on neonikotinoideihin kuuluva imidaklopridi. Ainetta löytyy myös muilla tuotenimikkeillä. Aine on kuitenkin ongelmallista syötäväksi tarkoitetuissa kasveissa, koska se kulkeutuu kaikkiin kasvin osiin.

Villakilpiköitä voidaan torjua myös ns. biologisella torjunnalla. Tällöin kasviin päästetään nk. crypto-petokuoriaisia, kuten ansaripirkkoa eli amerikankilpikkäpirkkoa eli amerikanleppäpirkkoa (Cryptolaemus montrouzieri), jotka syövät kirvoja. Kun kaikki kirvat on syöty, petokuoriaiset kuolevat myös. Tämä torjuntamenetelmä on myrkytön ja on näin ollen hyvä vaihtoehto ruokakasvien tapauksessa.

Lähteet

  1. ↑ Biotus: Villakilpikirvat Biotus. Viitattu 12.2.2017.
  2. ↑ a b Irene Vänninen: Kilpikirvat Kauppapuutarhaliitto. Viitattu 12.2.2017.

Aiheesta muualla