Nykymaailmassa Apologetiikka on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Kautta historian Apologetiikka:tä ovat tutkineet ja analysoineet eri alojen asiantuntijat, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutusta ja laajuutta jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Alkuperäistään nykypäivään Apologetiikka on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman tuomiin muutoksiin ja haasteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Apologetiikka:n merkitystä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnassa sekä eri näkökulmia tähän aiheeseen liittyen.
Apologetiikka tarkoittaa jonkin opin, erityisesti kristinuskon oppien järjestelmällistä ja periaattellista puolustamista.[1] Sana tulee kreikan kielen sanasta απολογια (apologia), joka tarkoittaa hyökkäyksen kohteena olevan näkökannan puolustamista. Apologetiikan harjoittajaa kutsutaan apologeetaksi, apologeetiksi tai apologistiksi.
Ennen kristinuskon leviämistä kirjoitettuihin apologeettisiin teoksiin kuuluvat PlatoninApologia eli Sokrateen puolustuspuhe, jonka aiheena on Sokrateen puolustus hänen oikeudenkäynnissään, sekä muut Sokrateen puolustuspuheet. Apologia-nimisen teoksen julkaisi myös kirjailija Apuleius puolustaakseen itseään noituussyytöksiä vastaan[2].
Nykyään apologetiikalla tarkoitetaan yleensä kristinuskonteologista puolustamista. Toisella vuosisadalla jälkeen ajanlaskun alun apologetiikkaa harjoitettiin puolustettaessa kristinuskoa roomalaisille ja juutalaisille. Nämä kirjoitukset oli usein laadittu oikeudessa esitettävän puolustuspuheen muotoon. Varhaiseen kristilliseen apologetiikkaan kuuluvat useiden varhaiskristillisten kirjailijoiden työt, kuten Justinus MarttyyrinMarcus Aureliukselle suunnatut apologit[3], sekä useiden kirkkoisien, kuten Origeneen ja Tertullianuksen teokset.
Vahvistusvinouma vaikuttaa merkittävästi apologetiikkaan, sillä se viittaa taipumukseen painottaa tietoa, joka tukee aiempia uskomuksia, ja samalla sivuuttaa tai vähättelee ristiriitaisia todisteita.[7][8] Kristillisessä apologetiikassa tämä kognitiivinen vinouma voi ilmetä, kun apologeetat tulkitsevat uskonnollisia tekstejä tai todisteita tavalla, joka vahvistaa heidän uskoaan.[8][9] Tämä vinouma voi heikentää apologeettisten argumenttien tehokkuutta, erityisesti silloin, kun puolustetaan uskoa epäilijöitä tai uskonnottomia vastaan käydyissä keskusteluissa.[7]
Nykyiset apologeettiset menetelmät, kuten klassinen, kokemuksellinen ja presuppositionaalinen apologetiikka, heijastavat vahvistusvinouman eri asteita. Klassiset apologeetat tyypillisesti katsovat, että historian oikea ymmärtäminen, erityisesti menneisyyden tapahtumien merkityksen osalta, edellyttää teistisen maailmankuvan omaksumista.[10] Kokemuksellisessa apologetiikassa painotetaan usein niitä henkilökohtaisia kokemuksia, jotka vahvistavat ja tukevat jo olemassa olevaa uskonnollista käsitystä todellisuudesta.[11] Presuppositionalistit puolestaan lähtevät oletuksesta, että kristillinen maailmankuva on totta, ja rakentavat argumenttinsa tämän lähtökohdan ympärille, hyläten vastakkaiset todisteet merkityksettöminä tai virheellisinä.[7][8][12]
↑Gilbrant, Thoralf & Odeberg, Hugo & Saarisalo, Aapeli & Koilo, Toivo (toim.): Iso Raamatun tietosanakirja, s. 10. (Osa 1) Tikkurila: Raamatun Tietokirja, 1988. ISBN 951-606-041-2
↑Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 466. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3
↑Justinos Marttyyri: Apologiat & Dialogi Tryfonin kanssa. (Suomentanut Matti Myllykoski ja Outi Lehtipuu, toimittanut Matti Myllykoski) Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-035-0
↑Anselm Canterburylainen: Ymmärrystä etsivä usko. ((Proslogion, 1077–1078.) Johdanto, suomennos, selitykset Paavo Rissanen) Helsinki: Kirjaneliö, 1986. ISBN 951-600-698-1
↑Tuomas Akvinolainen: Summa theologiae. (Valikoiden suomentanut J.-P. Rentto) Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-765-X
↑Pascal, Blaise: Mietteitä. ((Pensées, 1669.) Suomentanut ja selityksin varustanut Martti Anhava) Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21208-3
↑Classical Apologetics: A Reasonable Faith (Classical apologists typically conclude that an accurate view of history, especially with regard to the significance of past events, requires adherence to a true worldview. In other words, one must have a theistic view of the world and of history to understand the past correctly.) bible.org. Viitattu 16.10.2024. (englanniksi)
↑McLaren, Brian: Recognizing Our BiasesCenter for Action and Contemplation. 2021. CAC. Viitattu 15.10.2024. (englanniksi)
Kirjallisuutta
Ollilainen, Vesa: Järjen jälkeen. Kristillinen apologetiikka 2000-luvun alussa. Helsinki: Suomen teologinen instituutti, 2023. ISBN 978-952-9857-40-1
Antiikin apologioita suomeksi
Aristides Ateenalainen, Athenagoras Ateenalainen: Keisarin edessä. Kaksi ateenalaista apologiaa. (Kommentaari, käännös ja toimitus: Serafim Seppälä) Helsinki: Gaudeamus, 2017. ISBN 978-952-495-446-4
Justinos Marttyyri: Apologiat & Dialogi Tryfonin kanssa. (Suomentanut Matti Myllykoski ja Outi Lehtipuu, toimittanut Matti Myllykoski) Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-035-0
Chesterton, G. K.: Oikea oppi. (Orthodoxy, 1908.) Suomentanut Antti Nylén. Turku: Savukeidas, 2012. ISBN 978-952-268-039-6
Copan, Paul: Onko Jumala moraalihirviö? Vai voiko Vanhaa testamenttia lukea myös toisin? Päivä, 2016. ISBN 9789524758031
Craig, William Lane: Valveilla. Uskon perusteltu puolustaminen. (On Guard. Defending Your Faith with Reason and Precision, 2010.) Helsinki: Uusi tie, 2011. ISBN 978-951-619-550-9
Gustavsson, Stefan: Mihin uskomme perustuu. ((Kristen på goda grunder, 1997.) Suomennos: Teemu Haataja ja Pekka Nieminen) Helsinki: Uusi tie, 2007. ISBN 978-951-619-466-3
Bentley Hart, David: Ateismin harhat. (Atheist Dlusions. The Christian Revolution and its Fashionable Enemies, 2009.) Helsinki: Perussanoma, 2010. ISBN 978-951-888-527-9
Jolkkonen, Jari: Ymmärrystä etsivä usko. Kulttuurin tieteen ja uskon vuoropuheluja. Väyläkirjat, 2022. ISBN 9789523960541
Keller, Timothy: Mihin Jumalaa tarvitaan? Uskon ja skeptisyyden vuoropuhelua. (The Reason for God. Belief in an Age of Scepticism, 2008.) Suomentanut Marja Sevón. Päivä, 2011. ISBN 9789524755078
McGrath, Alister & McGrath, Joanna Collicutt: Dawkins-harha? Ateistinen fundamentalismi ja jumalallisen olemassaolon kieltäminen. (The Dawkins Delusion? Atheist Fundamentalism and the Denial of the Divine, 2007.) Suomentanut Jani Kurki. Hyvinkää: Cranite, 2008. ISBN 978-952-92-4259-7
Puolimatka, Tapio: Usko, tieto ja myytit. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-26-5347-8
Puolimatka, Tapio: Usko, tiede ja Raamattu. Helsinki: Uusi tie, 2007. ISBN 978-951-619-467-0
Puolimatka, Tapio: Usko, tiede ja evoluutio. Helsinki: Uusi tie, 2008. ISBN 978-951-619-498-4
Richardson, Alan: Usko ja ajattelu. Kristillinen apologetiikka. (julkaistu 1966 nimellä Uskon pääpuolustuslinjalla. Kristillinen apologetiikka) Suomentanut Mario Talaskivi. Pieksämäki: Suomen Lähetysseura: Kirjaneliö, 1980. ISBN 951-600-510-1
Robertson, David: Kirjeitä tohtori Dawkinsille. (The Dawkins Letters. Challenging Atheist Myths, 2007.) Suomentanut Risto Mikkonen. Hämeenlinna: Päivä, 2008. ISBN 978-952-475-311-1