Apologetiikka

Nykymaailmassa Apologetiikka on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Kautta historian Apologetiikka:tä ovat tutkineet ja analysoineet eri alojen asiantuntijat, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutusta ja laajuutta jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Alkuperäistään nykypäivään Apologetiikka on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman tuomiin muutoksiin ja haasteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Apologetiikka:n merkitystä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnassa sekä eri näkökulmia tähän aiheeseen liittyen.

Apologetiikka tarkoittaa jonkin opin, erityisesti kristinuskon oppien järjestelmällistä ja periaattellista puolustamista.[1] Sana tulee kreikan kielen sanasta απολογια (apologia), joka tarkoittaa hyökkäyksen kohteena olevan näkökannan puolustamista. Apologetiikan harjoittajaa kutsutaan apologeetaksi, apologeetiksi tai apologistiksi.

Ennen kristinuskon leviämistä kirjoitettuihin apologeettisiin teoksiin kuuluvat Platonin Apologia eli Sokrateen puolustuspuhe, jonka aiheena on Sokrateen puolustus hänen oikeudenkäynnissään, sekä muut Sokrateen puolustuspuheet. Apologia-nimisen teoksen julkaisi myös kirjailija Apuleius puolustaakseen itseään noituussyytöksiä vastaan[2].

Nykyään apologetiikalla tarkoitetaan yleensä kristinuskon teologista puolustamista. Toisella vuosisadalla jälkeen ajanlaskun alun apologetiikkaa harjoitettiin puolustettaessa kristinuskoa roomalaisille ja juutalaisille. Nämä kirjoitukset oli usein laadittu oikeudessa esitettävän puolustuspuheen muotoon. Varhaiseen kristilliseen apologetiikkaan kuuluvat useiden varhaiskristillisten kirjailijoiden työt, kuten Justinus Marttyyrin Marcus Aureliukselle suunnatut apologit[3], sekä useiden kirkkoisien, kuten Origeneen ja Tertullianuksen teokset.

Keskiajalla kristityt teologit perustelivat uskon totuuksien luotettavuutta. Anselm Canterburylainen[4] ja Tuomas Akvinolainen[5] esittivät kuuluisat todistuksensa Jumalan olemassaolosta. Tuomas Akvinolainen kirjoitti myös islamilaisten filosofien esittämien ajatusten torjumiseksi. Hänen pääasiallinen apologeettinen teoksensa on Summa contra gentiles.

Reformaation jälkeen Blaise Pascal kirjoitti vuodesta 1656 alkaen teostaan, jonka katkelmat tunnetaan nimellä Mietteitä.[6]

Vahvistusvinouma apologetiikassa

Vahvistusvinouma vaikuttaa merkittävästi apologetiikkaan, sillä se viittaa taipumukseen painottaa tietoa, joka tukee aiempia uskomuksia, ja samalla sivuuttaa tai vähättelee ristiriitaisia todisteita.[7][8] Kristillisessä apologetiikassa tämä kognitiivinen vinouma voi ilmetä, kun apologeetat tulkitsevat uskonnollisia tekstejä tai todisteita tavalla, joka vahvistaa heidän uskoaan.[8][9] Tämä vinouma voi heikentää apologeettisten argumenttien tehokkuutta, erityisesti silloin, kun puolustetaan uskoa epäilijöitä tai uskonnottomia vastaan käydyissä keskusteluissa.[7]

Nykyiset apologeettiset menetelmät, kuten klassinen, kokemuksellinen ja presuppositionaalinen apologetiikka, heijastavat vahvistusvinouman eri asteita. Klassiset apologeetat tyypillisesti katsovat, että historian oikea ymmärtäminen, erityisesti menneisyyden tapahtumien merkityksen osalta, edellyttää teistisen maailmankuvan omaksumista.[10] Kokemuksellisessa apologetiikassa painotetaan usein niitä henkilökohtaisia kokemuksia, jotka vahvistavat ja tukevat jo olemassa olevaa uskonnollista käsitystä todellisuudesta.[11] Presuppositionalistit puolestaan lähtevät oletuksesta, että kristillinen maailmankuva on totta, ja rakentavat argumenttinsa tämän lähtökohdan ympärille, hyläten vastakkaiset todisteet merkityksettöminä tai virheellisinä.[7][8][12]

Merkittäviä kristillisiä apologeettoja

Antiikin aikana:

Nykyaikana:

Kristillisiä apologeettisia järjestöjä

Lähteet

  1. Gilbrant, Thoralf & Odeberg, Hugo & Saarisalo, Aapeli & Koilo, Toivo (toim.): Iso Raamatun tietosanakirja, s. 10. (Osa 1) Tikkurila: Raamatun Tietokirja, 1988. ISBN 951-606-041-2
  2. Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 466. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3
  3. Justinos Marttyyri: Apologiat & Dialogi Tryfonin kanssa. (Suomentanut Matti Myllykoski ja Outi Lehtipuu, toimittanut Matti Myllykoski) Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-035-0
  4. Anselm Canterburylainen: Ymmärrystä etsivä usko. ((Proslogion, 1077–1078.) Johdanto, suomennos, selitykset Paavo Rissanen) Helsinki: Kirjaneliö, 1986. ISBN 951-600-698-1
  5. Tuomas Akvinolainen: Summa theologiae. (Valikoiden suomentanut J.-P. Rentto) Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-765-X
  6. Pascal, Blaise: Mietteitä. ((Pensées, 1669.) Suomentanut ja selityksin varustanut Martti Anhava) Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21208-3
  7. a b c Unknown: Fake News, Confirmation Bias, the Search for Truth, and the Theology Student JSTOR. 2019. JSTOR. Viitattu 13.10.2024. (englanniksi)
  8. a b c Tunbridge, John: Anthropology & Apologetics: A Critical Analysis of Contemporary Apologetic Approaches firescholars.seu.edu. 2020. Viitattu 15.10.2024. (englanniksi)
  9. Huffman, John: Cognitive Bias, The Axiological Question and The Epistemic Probability of Theistic Belief (PDF) LINC Christian Studies. 2023. LINC Christian Studies. Viitattu 15.10.2024. (englanniksi)
  10. Classical Apologetics: A Reasonable Faith (Classical apologists typically conclude that an accurate view of history, especially with regard to the significance of past events, requires adherence to a true worldview. In other words, one must have a theistic view of the world and of history to understand the past correctly.) bible.org. Viitattu 16.10.2024. (englanniksi)
  11. Bias in the Science and Religion Dialogue: A Critique of Nature of Evidence in Religion and Natural Science tandfonline.com. Viitattu 16.10.2024. (englanniksi)
  12. McLaren, Brian: Recognizing Our Biases Center for Action and Contemplation. 2021. CAC. Viitattu 15.10.2024. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Ollilainen, Vesa: Järjen jälkeen. Kristillinen apologetiikka 2000-luvun alussa. Helsinki: Suomen teologinen instituutti, 2023. ISBN 978-952-9857-40-1

Antiikin apologioita suomeksi

Uuden ajan apologioita suomeksi

Englanniksi

  • Berlinski, David: The Devil’s Delusion. Atheism and its Scientific Pretensions. New York: Crown Forum, 2008. ISBN 0-307-39626-6
  • Collins, Francis S.: The Language of God. A Scientist Presents Evidence for Belief. New York: Free Press, 2006. ISBN 0-7432-8639-1
  • Craig, William Lane: Reasonable Faith. Christian Truth and Apologetics. (3rd edition) Wheaton, Illinois: Intervarsity Press, 2009. ISBN 978-1433501159
  • Geisler, Norman L. & Turek, Frank: I Don’t Have Enough Faith to be an Atheist. Wheaton, Illinois: Crossway Books, 2004. ISBN 978-1581345612
  • Goetz, Stewart & Taliaferro, Charles: Naturalism. Grand Rapids, Michigan: Eerdmans, 2008. ISBN 9780802807687
  • Moreland, J. P.: Scaling the Secular city. A Defense of Christianity. Revell, 1987. ISBN 978-0801062223

Aiheesta muualla