Aroniat

Nykyään Aroniat on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla. Politiikasta terveyteen, muotiin ja teknologiaan Aroniat on tullut toistuva keskustelunaihe. Mielipiteet tästä asiasta ovat erilaisia ​​ja polarisoituneita, mikä on synnyttänyt rikastuttavaa ja toisinaan kiivasta keskustelua. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökulmia Aroniat:stä ja sen vaikutuksista nykyiseen yhteiskuntaamme. Lisäksi analysoimme sen kehitystä vuosien varrella ja sen tulevaisuuden ennustetta. Epäilemättä Aroniat on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja ansaitsee syvän ja perustellun pohdinnan.

Aroniat
Koristearonia (Aronia × prunifolia)
Koristearonia (Aronia × prunifolia)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Rosidit
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo: Amygdaloideae
Suku: Aroniat Aronia
Medik.
Katso myös

  Aroniat Wikispeciesissä
  Aroniat Commonsissa

Musta-aronian marjoja

Aroniat (Aronia) on ruusukasvisuku, johon kuuluu kaksi Pohjois-Amerikan itäosissa luonnonvaraisena kasvavaa pensasta. Kumpikaan ei ole ollut kiinnostava hyötykasvina, koska marjat ovat luonnonvaraisessa kasvissa varsin pienet. Toisen maailmansodan jälkeen aronian siemeniä kulkeutui Saksasta Venäjälle, jossa venäläiset kasvitieteilijät jalostivat hyötykasvilajikkeen, jonka marjat ovat isoja ja mehukkaita. Myös koristekasvikäyttöön on jalostettu useita lajikkeita. Aroniat ovat levinneet Venäjälle ja Eurooppaan sekä Intiaan.

Marjoja käytetään mausteena ja raaka-aineena marjaviineissä, ja niistä valmistetaan hilloja ja hyytelöitä. Marjat ovat halkaisijaltaan noin 1,5 senttimetriä ja väriltään tumman sinivioletteja. Maku on yleensä karvas ja pensaasta riippuen joko makea tai hapan.

Aroniat ovat terveitä ja helppohoitoisia koriste- tai marjapensaita, joiden koristearvo perustuu toisaalta valkeaan kukintaan, kauniisiin ja syksyllä kauan säilyviin hedelmiin ja toisaalta kiiltävään, tummanvihreään lehdistöön, joka saa loistavanpunaisen syysvärin.[1]

Leikkausvuonna aroniat eivät kuki eivätkä tuota marjoja.

Aroniat - sekä lajit että lajikkeet - ovat hyvin talvenkestäviä. Suomessa aronioitten menestymisvyöhyke pohjoisessa ulottuu vyöhykkeelle VI eli Rovaniemelle.[2]

Lajeja ja lajikkeita

  • puna-aronia (Aronia arbutifolia)
  • musta-aronia (Aronia melanocarpa)
  • koristearonia (Aronia × prunifolia eli Aronia arbutifolia × melanocarpa)
  • marja-aronia (Aronia mitschurinii), eri lajikkeita 'Aron’, ’Elata’, ’Hugin’, ’Karhumäki’, ’Nero’, ’Rubina’, ’Viking’[3][4]

Marja-aronian uusi nimi on marjapihlonia (×Sorbaronia mitschurinii)[5], sillä uusimman taksonomian mukaan se on siirretty aronioista hybridisukuun pihloniat (×Sorbaronia), johon on risteytetty aronian lisäksi pihlajia.

Lähteet

  1. ↑ Samela, Seija: Puutarhamaailma – Marja-aronia Yhteishyvä. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 15.7.2020.
  2. ↑ × Sorbaronia mitschurinii – marja-aronia Arboretum Mustila. Viitattu 15.7.2020.
  3. ↑ Pirinen, Heli: Marja-aronia Pro Agria. Viitattu 15.7.2020.
  4. ↑ Raivio, Leena: Tavoitteena satoisa ja terve marja-aronia? Näin hoidat sitä oikein! Meillä kotona – Viherpiha. 16.8.2016. Viitattu 15.7.2020.
  5. ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. s. 65.

Aiheesta muualla