Arvo Hämäläinen:n ongelma on erittäin ajankohtainen ongelma nykyään, koska se vaikuttaa monenlaisiin ihmisiin eri yhteyksissä. Kautta historian Arvo Hämäläinen on ollut keskustelun ja kiistan kohteena, ja sen vaikutus ulottuu useille yhteiskunnan alueille. Tästä syystä on olennaista analysoida yksityiskohtaisesti Arvo Hämäläinen:n eri puolia sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen, jotta sen vaikutukset ymmärretään täysin ja mahdollisia ratkaisuja löydetään. Tässä artikkelissa käsittelemme Arvo Hämäläinen:een liittyviä eri näkökohtia ja tarjoamme kattavan ja kattavan näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Arvo Hämäläinen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 23. toukokuuta 1933[1] Kuopio[1] |
Kuollut | 22. heinäkuuta 2023 (90 vuotta) Kuopio |
Ammatti | näyttelijä |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Arvo Hämäläinen (23. toukokuuta 1933 Kuopio – 22. heinäkuuta 2023 Kuopio[2][3]) oli suomalainen näyttelijä.
Hämäläisen vanhemmat olivat maalari Kalle Hämäläinen ja Martta Hämäläinen. Hän työskenteli näyttelijänä Savonlinnan Teatterissa vuosina 1955–1956, Imatran Teatterissa vuosina 1956–1961, Joensuun Kaupunginteatterissa vuosina 1961–1963, Kuopion yhteisteatterissa vuosina 1963–1972, Oulun kaupunginteatterissa vuosina 1972–1975 ja Kuopion kaupunginteatterissa vuodesta 1976.[1]
Hämäläisen rooleja olivat muun muassa Konsta Pylkkänen (Havukka-ahon ajattelija), Topi Romppanen (Punainen viiva), Jussi Koskela (Täällä Pohjantähden alla I), eversti Pickering (My Fair Lady) ja Toppo (Työmiehen vaimo).[4][5][6][1]
Hämäläinen näytteli sivurooleja muutamissa elokuvissa ja televisiotuotannoissa. Mainittavimpia on nimismies Hulkkonen Ere Kokkosen komediassa Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä (1996).[7]