Kuopion kaupunginteatteri
Nykymaailmassa Kuopion kaupunginteatteri on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikkialla. Kuopion kaupunginteatteri on aihe, jota emme voi sivuuttaa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään. Kun perehdymme tähän artikkeliin, tutkimme Kuopion kaupunginteatteri:n eri puolia ja sen vaikutusta elämän eri osa-alueisiin. Sukellamme sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Kuopion kaupunginteatteri:n tärkeyttä nykymaailmassa. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi kaikki mitä sinun tulee tietää Kuopion kaupunginteatteri:stä.
| Kuopion kaupunginteatteri | |
|---|---|
 Kuopion kaupunginteatteri |
|
| Osoite | Niiralankatu 2 |
| Sijainti | Kuopio |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | Teatteri |
| Valmistumisvuosi | 1963 |
| Suunnittelija | Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenros |
 |
|
Kuopion kaupunginteatteri on Kuopiossa sijaitseva Itä-Suomen suurin ammattiteatteri. Teatterinjohtaja on Tommi Auvinen.
Kuopion kaupunginteatterin ohjelmistossa on ollut, musikaaleja, puhenäytelmiä ja lastennäytelmiä. Keväällä 2020 ohjelmistossa oli omina uutuuksina valmistuivat Kaksoiselämää -musikaali, joka on rakennettu Juice Leskisen musiikin ympärille ja hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisesta kertova Tahto.
Kuopion kaupunginteatteri tekee myös yleisötyötä, johon kuuluvat esimerkiksi tulevien esitysten avoimet harjoitukset ja kulissikurkistukset, joissa yleisö pääsee paikkoihin, joita se ei tavallisesti näe.
Historia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Teatterin historia juontaa juurensa 1900-luvun alkuun, sillä vuonna 1902 Kuopion Työntekijäin Yhdistys perusti Kuopion Näytelmäseuran, joka vuonna 1910 muutti nimensä Kuopion Työväen Teatteriksi. Vuonna 1918 Kuopioon perustettiin myös toinen ammattiteatteri, Kuopion teatteri, jonka toiminta loppui kuitenkin 1920-luvulla varojen puutteeseen. Sen toiminnan jatkajaksi tuli Savon Näyttämö, joka toimi muutaman vuoden lähinnä harrastajateatterina. 1930-luvulla keskusteltiin Kuopion eri teatteritahojen yhdistämisestä, mutta se tapahtui vasta 27. elokuuta 1940, jolloin perustettiin Kuopion Yhteisteatteri. Vuoden 1976 alusta teatteri muuttui kunnalliseksi laitokseksi ja sai samalla uuden nimen Kuopion kaupunginteatteri.
Kuopion Yhteisteatteri toimi vuoteen 1959 asti Kuopion Työväentalossa, josta se siirtyi muutamaksi vuodeksi Pohjois-Savon ammattioppilaitoksen juhlasalin näyttämölle. Nykyinen teatterirakennus vihittiin käyttöön 1963, ja se on teatterin päänäyttämö. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenros.
Nykypäivä
Kuopion kaupunginteatterin 2000-luvun ensi vuosikymmenen suurin tuotanto oli Minna Canthin juhlavuodeksi 2007 valmistunut Minna -musikaali.
Teatterirakennukselle tehtiin peruskorjaus 2012–2014. Uudistuneessa talossa on kaksi katsomoa: 464-paikkainen Minna-näyttämö ja 184-paikkainen Maria-näyttämö. Rakennuksen ulkopuolelle tehtiin ulkoilmanäyttämö. Vanhan osan pinta-ala on 5 500 m² ja uuden laajennuksen 2 300 m².[1] Teatterin palveluihin kuuluu myös tilavuokraus.
Tanssiteatteri Minimi siirsi esitystoimintansa Kuopion kaupunginteatterin tiloihin vuoden 2019 alusta. Kuopion kaupunginteatteri ja Tanssiteatteri Minimi tuottavat vuosittain esityksiä myös yhdessä.
Tunnustukset
Kuopion kaupunginteatteri oli ehdolla Vuoden teatteriksi 2007.lähde? Kuopion kaupunginteatteri sai 2009 Suomen Näytelmäkirjailijaliiton myöntämän Kiitos kotimaisesta näytelmästä 2008 -adressin. Sen saa teatteri, jolla on ollut eniten liiton edustamia kotimaisia näytelmiä ohjelmistossaan. Se on myönnetty Kuopion kaupunginteatterille myös vuosina 1975 ja 1989.[2]
Kuopion kaupunginteatterin ja Kuopion Yhteisteatterin johtajat
- Urho Lahti (1940–1943)
- Matti Aro (1943–1945)
- Uno Wikström (1945–1947)
- Niilo Kuukka (1947–1953)
- Tauno Lehtihalmes (1953–1965)[3]
- Aimo Hiltunen (1965–1974)
- Kurt Nuotio (1974–1978)
- Kaija Siikala (1978–1985)
- Mikko Viherjuuri (1985–1987)
- Kari Paukkunen (1987–1991)
- Ossi Wallius (1991–1996)
- Heikki Mäkelä (1996–2001)
- Heikki Kujanpää (2001–2003)
- Olli-Matti Oinonen (vt.) (2004)
- Lasse Lindeman (2004–2013)
- Pekka Laasonen (1.8.2013–2019)[4]
- Tommi Auvinen (2019–2024)[5]
- Antti Lahti (2024-)
Nykyisiä ja entisiä näyttelijöitä
- Marjukka Arasola (1969–1973)[6][7][8]
- Jukka Auvinen (1981–)[9]
- Kristiina Elstelä (1975–1979)[10][11]
- Seija Haarala (1965–)[12]
- Hemmo Hakkarainen (1963–)[13]
- Sakari Halonen (–1973)[8]
- Eeva-Maija Haukinen 1967–1969[14][15]
- Tellervo Harkko (–1963)[13]
- Henna Haverinen
- Arto Heikkilä (1981–)[9]
- Irmeli Heinänen (1969–)[15]
- Tuure Himanka[16]
- Reino Honkanen (1969–)[15]
- Kauko Hynninen (1963–1977)[13][17][12]
- Katriina Hyvärinen (1981–)[9]
- Arvo Hämäläinen (1963–[13], 1975–[10][12])
- Mikko Hänninen (1977–1981)[17][9]
- Olli Ikonen (–1981)[9]
- Pertti Itkonen (1981–)[9]
- Kari Junnikkala (–1981)[9]
- Irma Junnilainen (1987–)[18]
- Martti Järvinen (–1987)[18]
- Aira Kauhanen[13]
- Veikko Kaukonen[12]
- Pekka Kekäläinen (1981–)[9]
- Pertti Kelkka (1975–)[10]
- Saara Kelkka (–1981)[9]
- Helka-Maria Kinnunen (–1987)[18]
- Inkeri Kivimäki (1987–)[18]
- Sirkka Kokkonen (1965–1969)[12][15]
- Sylvi Koponen[13]
- Risto Korhonen
- Tapani Korhonen (1987–)[18]
- Svante Korkiakoski (–1975)[19]
- Sina Kujansuu (n. 1974)[20]
- Martti Kuosmanen (1973–1977)[8][17]
- Outi Kärpänen
- Antti Launonen
- Reijo Lomperi (1961–)[21][13]
- Karri Lämpsä
- Saara Markkanen (1977–)[17]
- Soili Markkanen (1969–1981)[15][9]
- Sinikka Mokkila (1987–)[18]
- Rauni Mollberg[22] (1950-luku)
- Juha Mäkelä (1977–)[17]
- Tuula Nauha (1963–)[13]
- Marja-Liisa Nisula (1963–1967)[13][14]
- Mikko Nousiainen (1963–)[13]
- Leena Ortola (balettimestari, 1969–)[7]
- Aarre Pekkarinen (1975–1981)[10][9]
- Veijo Peltola (1963–)[13]
- Aarne Pentikäinen (–1967)[14]
- Paavo Pentikäinen (1961–1963)[21][13]
- Leo Pentti (1965–1973)[12][8]
- Ilkka Pentti
- Leo Pentti (1975–)[10]
- Tuija Piepponen (1971–1993)[23]
- Eero Pikkarainen (1973–1975)[8][10]
- Seija Pitkänen (1983–)[24]
- Auli Poutiainen (1961–)[21][12]
- Teuvo Pulkkinen[13]
- Rauha Puntti (1963–)[13]
- Liisa Pänttäjä (1983–)[24]
- Nisse Rainne (–1963)[25]
- Mikko Rantaniva
- Markku Riikonen (1967–1973)[14][8]
- Leila Ritvanen (1961–1967)[21][14]
- Vieno Saaristo (–1979)[11]
- Mauri Saikkonen (–1977)[17][20]
- Tuire Salenius (–1987)[18]
- Topi Salmela (1967–1975)[14][10]
- Eeva Salminen (1967–)[14]
- Hannu Salminen (1981–1987)[9][18]
- Kai Salomaa (–1979)[11]
- Riitta Selin (–1981)[9]
- Ari-Kyösti Seppo
- Anita Sohlberg (1973–)[8]
- Tauno Sorvisto (–1979)[11][12]
- Markku Söderström (n. 1974)[20]
- Paavo Takkinen (1969–)[15]
- Olavi Tauno 1963–[13]
- Raili Tiensuu (1963–)[13][12]
- Jarmo Tulonen (1981–)[9]
- Matti Tuominen (1965–)[12]
- Olli Tuominen (1967–)[14]
- Allu Tuppurainen (–1981)[9]
- Tarmo Valkonen (1983–)[24]
- Vesa Wallgren (1987–)[18]
- Puntti Valtonen[26]
- Vesa Veijalainen (1983–)[24][9]
- Sirkka-Liisa Wilén (1965–)[12]
- Anna Lipponen
Lähde (nykyiset näyttelijät)[27]
Lähteet
- ↑ Takana lähes kolme vuotta teatterirakentamista (Internet Archivessa, tallennettu 29.6.2014) 23.6.2014. Kuopion kaupunki. Arkistoitu 29.6.2014. Viitattu 26.12.2014.
- ↑ Kiitos kotimaisesta näytelmästä 2008 -adressi Kuopion kaupunginteatterille 23.3.2009. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat. Arkistoitu 31.7.2023. Viitattu 31.7.2023.
- ↑ Kotimaisen osuus 4l pros. ohjelmistoista koko maassa. Talviteatterit sulkevat ovensa. Helsingin Sanomat, 4.6.1965, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Löf, Risto: Kuopion kaupunginteatterin uusi johtaja on valittu. Savon Sanomat. 20.11.2012. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 21.11.2012.
- ↑ Malinen, Markku: Kuopion kaupunginteatterin uusi johtaja on Tommi Auvinen Yle uutiset. 9.4.2019. Viitattu 9.4.2019.
- ↑ Näyttelijäkierros. Helsingin Sanomat, 4.2.1969, s. 13. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Kuopion yhteisteatteri alkuun alueteatterina. Helsingin Sanomat, 11.8.1969, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g Pestikierros pyörii. Näyttelijävaihto runsasta. Helsingin Sanomat, 2.2.1973, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Teatterin korttipakka sekoittuu. Helsingin Sanomat, 1.2.1981, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g Kiinnityskierros: Vuorossa Kuopio, Lahti, Tilateatteri. Helsingin Sanomat, 26.02.1975, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d Näyttelijäkierros käynnistyi maakunnassa. Helsingin Sanomat, 1.2.1979, s. 21. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g h i j k Näyttelijämarkkinat kiivaina käyntiin Helsingistä Rovaniemelle. Helsingin Sanomat, 16.3.1965, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Näyttelijämarkkinat jatkuivat kiivaina. Helsingin Sanomat, 16.3.1963, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g h Näyttelijäsiirtoja laajalla rintamalla. Helsingin Sanomat, 1.4.1967, s. 34. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f Ostajan markkinat näyttelijäpestissä. Helsingin Sanomat, 2.2.1969, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Ruohonen, Pertti: Tunnettu näyttelijä Tuure Himanka kuoli pian vaimonsa jälkeen. Savon Sanomat, 17.9.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ a b c d e f Turusta suunta Helsinkiin. Näyttelijäkierros hitaasti liikkeelle. Helsingin Sanomat, 28.1.1977, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g h i Vaasan ristiriidat vilkastuttavat näyttelijävaihtoa. Helsingin Sanomat, 4.2.1987, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Näyttelijät muuttavat. Iso haavi Helsingissä, muualla hiljaisempaa. Helsingin Sanomat, 29.1.1975, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c Tunnelmia savolaisittain. Helsingin Sanomat, 20.8.1974, s. 38. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d Teatterisyksy alkaa maakunnissa. Helsingin Sanomat, 3.8.1961, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Kartastenpää, Tero: Asiaton suurmies. Helsingin Sanomat, 25.1.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ http://www.apu.fi/ihmiset/article140771-2.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Kiinnitykset loppusuoralla: Pienissä teattereissa vilkkain näyttelijävaihto. Helsingin Sanomat, 2.2.1983, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Korhonen ja Herala Kansalliseen. Lakonuhka kirehti teattereitten näyttelijäneuvotteluja koko maassa. Helsingin Sanomat, 15.3.1963, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Talvitie, Liisa: Puntti Valtonen: "Kun erityislapsi tulee perheeseen, sellaista tilannetta ei ennusteta – Sen kanssa olemme yrittäneet elää ja olla". Apu, 3.2.2020. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.8.2024.
- ↑ Taiteellinen henkilökunta Kuopion kaupunginteatteri. Viitattu 31.7.2023.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuopion kaupunginteatteri Wikimedia Commonsissa
