Asetus (Euroopan unioni)

Nykymaailmassa Asetus (Euroopan unioni) on tärkeä aihe, joka kiinnostaa hyvin monenlaista yleisöä. Olipa kyseessä Asetus (Euroopan unioni) politiikassa, tekniikassa, kulttuurissa tai millä tahansa muulla alalla, sen merkitys ja vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Asetus (Euroopan unioni):een, analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Monipuolisesti tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja asiantuntijalausuntoja tarjotaksemme kattavan näkökulman Asetus (Euroopan unioni):stä ja sen merkityksestä nykyään.

Asetus on Euroopan unionissa perussopimuksista johdetun oikeuden lainsäädäntöinstrumentti. Asetus tulee voimaan sellaisenaan kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa heti kun se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai säädettynä päivänä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 288 artikla antaa Euroopan unionin toimielimille toimivallan hyväksyä asetuksia.[1][2]

Toisin kuin direktiiviä asetusta ei panna täytäntöön kansallisesti, vaan asetus on voimassa jäsenmaissa sellaisenaan. Asetuksia voidaan siten soveltaa suoraan kansallisissa tuomioistuimissa. Johtuen Euroopan unionin lainsäädännön ensisijaisuudesta kansalliseen lainsäädäntöön asetus kumoaa kaikki sen kanssa ristiriidassa olevat kansalliset lait ja säädökset. Perussopimukset myös kieltävät asetusten kanssa ristiriidassa olevien lakien säätämisen.[2]


Katso myös

Lähteet

  1. Ruonala, Marko; Pietilä, Heli: EU-perusteos, s. 63. Eurooppatiedotus, 2014. ISBN 978-952-281-246-9
  2. a b Talus, Kim; Penttinen, Sirpa-Leena: Johdatus Euroopan unionin oikeuteen, s. 19–20. Turun yliopisto, 2016. ISBN 978-951-29-6382-9