Brysselin sopimus
Nykymaailmassa Brysselin sopimus:stä on tullut toistuva ja erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Brysselin sopimus on vaikuttanut merkittävästi ihmisten elämään ja synnyttänyt keskusteluja, haasteita ja mahdollisuuksia. Kautta historian Brysselin sopimus on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen, pohdinnan ja analyysin kohteena, ja he ovat tuoneet näkemyksensä ja tietämyksensä tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Brysselin sopimus:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksesta kulttuuriin sen vaikutuksesta globaaliin talouteen. Tavoitteena on ymmärtää sen merkitys tänään ja sen heijastus tulevaisuuteen.
| Brysselin sopimus | |
|---|---|
| Sulautumissopimus | |
 |
|
| Allekirjoitettu | 8. huhtikuuta 1965 |
| Allekirjoituspaikka | Bryssel, Belgia |
| Voimaantulopäivä | 1. heinäkuuta 1967 |
| Päättymispäivä | 1. toukokuuta 1999 |
| Korvaava sopimus | Amsterdamin sopimus |
| Osapuolet | |
| Osapuolet | |
Brysselin sopimus eli sulautumissopimus on 8. huhtikuuta 1965 solmittu sopimus, jonka tavoitteena oli eurooppalaisten toimielinten rationalisoiminen. Sopimuksella perustettiin kaikkia kolmea Euroopan yhteisöä: ETYä, Euratomia ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä palvelevien komission ja neuvoston perustaminen. Brysselin sopimus tuli voimaan 1. heinäkuuta 1967 ja kumoutui Amsterdamin sopimuksella.[1]
Lähteet
- ↑ EU:n tärkeimmät perussopimukset Euroopan unioni. Viitattu 25.1.2024.