Assur
Nykyään Assur:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutus ja laajuus näkyvät yhä selvemmin jokapäiväisessä elämässämme, mikä synnyttää keskusteluja, tutkimuksia ja tutkimusta, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutusta. Syntymisestään lähtien Assur on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja ammattien huomion, ja siitä on tullut keskeinen keskustelunaihe perhejuhlissa, kahvikeskusteluissa ja jopa akateemisissa piireissä. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Assur:n tärkeimpiä näkökohtia ja sen merkitystä nykyään sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.
| Osa artikkelisarjaa |
| Mesopotamia |
|---|
 |
Assur on muinainen kaupunki Tigris-joen varrella nykyisen Salah al-Dinin maakunnan alueella Irakissa. Se oli aluksi babylonialainen siirtokunta. Noin vuonna 1900 eaa. Assur itsenäistyi kaupunkivaltioksi, josta myöhemmin kehittyi Assyria.
Arkeologiset kaivaukset
Saksalaiset arkeologit löysivät Assurin ja suorittivat siellä kaivauksia Walter Andraen johdolla vuosina 1903–13. Heidän tärkeimpiä löytöjään olivat kivet ja poltetut saviesineet, joissa oli runsaasti piirtokirjoituksia. Vuonna 1978 Assurissa aloitettiin uudelleen laajamittaiset arkeologiset kaivaukset, joissa on saatu esiin muun muassa Tigriin rannalla sijainnut tiililaituri, palatsiraunioita sekä muuri- ja porttirakennelmia. Alueelle on perustettu museo.[1][2] Assur kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.[3]
Lähteet
- ↑ Ashur britannica.com.
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 2. Etu-Aasia-Kreikka, s. 12-13. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09730-6
- ↑ Ashur (Qal'at Sherqat) UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 19.12.2010. (englanniksi)