Tässä artikkelissa käsittelemme Benevento-aihetta laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Benevento on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Näitä linjoja pitkin aiomme tutkia Benevento:n eri puolia analysoimalla sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi tarkastelemme eri toimijoiden roolia suhteessa Benevento:een sekä siihen liittyviä eettisiä ja moraalisia seurauksia. Tämän artikkelin tavoitteena on viime kädessä tarjota kattava näkemys Benevento:stä, jotta lukija saa syvemmän ja rikastuttavan käsityksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Benevento | |
---|---|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Benevento |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Alue | Campania |
Maakunta | Benevento |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 130,84[1] km² |
Korkeus | 96–495[1] m |
Väkiluku | 60 091[2] |
– Väestötiheys | 459 as./km² |
Benevento on kaupunki Italiassa, noin 50 kilometriä Napolista koilliseen. Se on Beneventon maakunnan pääkaupunki. Kaupungissa on noin 60 000 asukasta. Se sijaitsee Sabato- ja Calorejokien yhdistymispaikassa.
Antiikin ajan Beneventum oli alun perin samnilainen, oletettavasti hirpinien heimon kaupunki, joka tunnettiin nimellä Maleventum. Siitä tuli osa Rooman valtakuntaa vuonna 268 eaa. Samassa yhteydessä sen nimi vaihdettiin Beneventumiksi. Kaupunki oli yksi koko Etelä-Italian merkittävimpiä antiikin aikaisia kaupunkeja, ja sijaitsi kahden tärkeän tien, Via Appian ja Via Trajanan, risteyskohdassa.[3][4]
Kaupungin huomattavimpiin antiikin aikaisiin jäänteisiin lukeutuvat hyvin säilynyt Trajanuksen riemukaari vuodelta 114[3][5] sekä teatterin rauniot.[3]
Totila valtasi Beneventon goottisotien aikaan. Langobardien vuonna 571 alkaneen vallan aikana Beneventumista tuli keskus herttuakunnalle, johon kuuluivat kaikki heidän valtaamansa alueet Etelä-Italiassa. Kaupunki säilytti asemansa itsenäisenä valtiona vielä pitkään senkin jälkeen, kun langobardien kuningaskunta pohjoisessa oli kukistunut.[3][4] Vuodesta 969 Beneventossa on ollut katolisen arkkipiispan istuin.
Airola | Amorosi | Apice | Apollosa | Arpaia | Arpaise | Baselice | Benevento | Bonea | Bucciano | Buonalbergo | Calvi | Campolattaro | Campoli del Monte Taburno | Casalduni | Castelfranco in Miscano | Castelpagano | Castelpoto | Castelvenere | Castelvetere in Val Fortore | Cautano | Ceppaloni | Cerreto Sannita | Circello | Colle Sannita | Cusano Mutri | Dugenta | Durazzano | Faicchio | Foglianise | Foiano di Val Fortore | Forchia | Fragneto l’Abate | Fragneto Monforte | Frasso Telesino | Ginestra degli Schiavoni | Guardia Sanframondi | Limatola | Melizzano | Moiano | Molinara | Montefalcone di Val Fortore | Montesarchio | Morcone | Paduli | Pago Veiano | Pannarano | Paolisi | Paupisi | Pesco Sannita | Pietraroja | Pietrelcina | Ponte | Pontelandolfo | Puglianello | Reino | San Bartolomeo in Galdo | San Giorgio La Molara | San Giorgio del Sannio | San Leucio del Sannio | San Lorenzello | San Lorenzo Maggiore | San Lupo | San Marco dei Cavoti | San Martino Sannita | San Nazzaro | San Nicola Manfredi | San Salvatore Telesino | Sant’Agata de’ Goti | Sant’Angelo a Cupolo | Sant’Arcangelo Trimonte | Santa Croce del Sannio | Sassinoro | Solopaca | Telese Terme | Tocco Caudio | Torrecuso | Vitulano