Berndt Federley

Nykymaailmassa Berndt Federley:stä on tullut yhä enemmän kaikenikäisiä ja -taustaisia ​​ihmisiä kiinnostava aihe. Puhummepa sitten mielenterveyden tärkeydestä, teknologisesta vallankumouksesta, naisten voimaannuttamisesta tai mistä tahansa muusta aiheesta, Berndt Federley on peruselementti, joka on saanut merkitystä kaikilla elämänaloilla. Berndt Federley on näkökohta, jota emme voi sivuuttaa sen vaikutuksesta politiikkaan ja talouteen, aina populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Berndt Federley on muuttanut tapaamme ajatella ja toimia, ja kuinka sen läsnäolo edelleen muokkaa maailmaamme tavoilla, joita aiemmin ei voinut kuvitella.

Berndt Federley.

Berndt Federley (22. joulukuuta 1799 Sund – 13. tammikuuta 1863 Helsinki) oli suomalainen kuvernööri ja senaattori.[1][2]

Federley toimi senaatissa virkamiehenä. Vuonna 1841 hänet nimitettiin tullilaitoksen ylitirehtööriksi, vuonna 1847 Vaasan läänin kuvernööriksi, 1854 Kuopion läänin kuvernööriksi, ja vuonna 1855 hänet kutsuttiin senaatin kamaritoimituskunnan päälliköksi. Hän puolusti senaattorina ollessaan säätyjen oikeuksia. Hän oli senaatissa vähemmistössä, joka vastusti valtiopäivien korvaamista Tammikuun valiokunnalla, minkä kannan keisari hyväksyi, mutta Federley joutui kuitenkin siirtymään oikeusosastoon 1862 ja erosi senaatista.[1][2][3]

Juristi, virka- ja valtiopäivämies Carl Federley oli Berndt Federleyn poika.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Kotivuori, Yrjö: Berndt Federley. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  2. ↑ a b Biografiasampo: Berndt Federley Viitattu 27.3.2021.
  3. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, p. 1309. Otava 1968.

Aiheesta muualla