Kaarlo Vilho Martonen

Nykyään Kaarlo Vilho Martonen-aihe on äärimmäisen tärkeä, ja se on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Kaarlo Vilho Martonen on onnistunut nousemaan jatkuvan keskustelun aiheeksi joko yhteiskuntavaikutuksensa, nykypäivän merkityksensä tai yksinkertaisesti kiehtovan historiansa vuoksi. Alkuistaan ​​mahdollisiin seurauksiinsa tulevaisuudessa Kaarlo Vilho Martonen on osoittautunut jännittäväksi aiheeksi, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen. Tämän artikkelin aikana perehdymme Kaarlo Vilho Martonen:n eri puoliin, analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita.

Kaarlo Vilho (K. V.) Martonen (2. syyskuuta 1881 Vaasa – 7. helmikuuta 1949 Helsinki)[1] oli Vaasan läänin maaherra 1930–1938 ja korkeimman hallinto-oikeuden hallintosihteeri 1938–1949.[2]

Martonen työskenteli vuosina 1905–1919 eri viroissa Vaasan ja Kuopion läänin hallinnoissa sekä 1919–1930 Turun ja Porin läänin lääninsihteerinä. Hän osallistui vuonna 1917 suojeluskuntien perustamiseen ja sisällissodan aikana muun muassa Vaasan valtaukseen.[3] Presidentti P. E. Svinhufvud nimitti Martosen maaherraksi elokuussa 1930 Lapuan liikkeen levottomuuksien vuoksi tehtävää tilapäisesti hoitaneen eversti Erik Heinrichsin tilalle.[4] Presidentti Kyösti Kallio erotti Martosen helmikuussa 1938, koska tämän maine oli kärsinyt erään avioero-oikeudenkäynnin seurauksena.[5]

Lähteet

  1. ↑ Kaarlo Vilho Martonen. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  2. ↑ Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 83
  3. ↑ Hallitussiht. K. V. Martonen 60-vuotias (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 2.9.1941, HS Aikakone. Viitattu 22.3.2018.
  4. ↑ Vaasan läänin maaherra (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 10.8.1930, HS Aikakone. Viitattu 22.3.2018.
  5. ↑ Uusi maaherra Vaasan lääniin (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 5.2.1938, HS Aikakone. Viitattu 22.3.2018.