Adolf Tandefelt

Nykymaailmassa Adolf Tandefelt on ottanut perustavanlaatuisen roolin ihmisten elämässä. Ilmestymisestään lähtien Adolf Tandefelt on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan eri osa-alueisiin viestintätavastamme päivittäiseen toimintaamme. Tässä artikkelissa tutkimme roolia, joka Adolf Tandefelt:llä on jokapäiväisessä elämässämme, sekä sen vaikutuksia eri alueilla. Adolf Tandefelt on osoittautunut erittäin kiinnostavaksi ja tärkeäksi aiheeksi nykyään sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkityksellisyyteen akateemisella alalla. Tämän tutkimuksen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Adolf Tandefelt:n roolia elämässämme ja sen vaikutusta ympäröivään maailmaan.

Adolf Tandefelt
Adolf Tandefelt, Carl Fredric von Bredan maalaama muotokuva.
Adolf Tandefelt, Carl Fredric von Bredan maalaama muotokuva.
Turun hovioukeuden presidentti
1805–1822
Suomen hallituskonseljin oikeusosaston jäsen
1809
Oikeuskansleri [1]
Porvoon valtiopäivät 22.3.–19.7.1809 (vt.)
Seuraaja Matthias Calonius (Prokuraattori)
Valtiopäivämies
1769, 1770, 1778, 1789 ja 1800
maaherra
Vaasan lääni 1778 (vt.) sekä varsinainen 1785–1794
Maaherra
Oulun lääni 1782
Henkilötiedot
Syntynyt8. elokuuta 1747
Koskipää Mansion, Hartola
Kuollut5. tammikuuta 1822 (74)
Helsinki
Arvonimivapaaherra
Vanhemmat Otto Tandefelt (1695–1757) ja Ottiliana Lovisa Gyllenecker (1718–1788)

Adolf Fredrik Tandefelt (8. elokuuta 1747 Hartola – 5. tammikuuta 1822 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, maaherra, keisarillisen Turun hovioikeuden presidentti sekä moninkertainen valtiopäivämies.[2][3]

Historia

Adolf syntyi Tandefeltin aatelissukuun, Kornetti, Otto Tandefelt, till Koskipään (1695–1757) ja tämän puolison Ottiliana Lovisa Gylleneckerin (1718–1788) kahdeksanneksi lapseksi, perheen muut sisaret olivat, majuri. Johan Tandefelt, Margareta Elisabet Tandefelt, kapteeni. Otto Tandefelt, till Koskipää, Ottiliana Lovisa Tandefelt, Christian Tandefelt, majuri. Gabriel Tandefelt, Lt. Col. Robert Tandefelt, paroni. Adolf Tandefelt, Vendla Catharina Tandefelt, Elisabet Sofia Tandefelt ja Fredrik Tandefelt.[2]

Työhistoria

Tandefelt kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1761. Hän opiskeli oikeustiedettä ja toimi eri tehtävissä Turun hovioikeudessa. Tandefelt nimitettiin Vaasan hovioikeuden hovioikeudenneuvokseksi 1775. Vaasan läänin vt. maaherraksi Tandefelt nimitettiin vuonna 1778, Oulun läänin maaherraksi 1782 ja takaisin Vaasan lääniin vakinaiseksi maaherraksi 1785. Tandefelt erotettiin virastaan 1794.[4]

Erottamisensa jälkeen Tandefelt oli muutaman vuoden poissa valtakunnan politiikasta. Hän rakennutti kartanon Hartolaan omistamalleen Ekon tilalle. Tila oli erotettu hänelle Koskipään kartanosta jo 1760-luvulla.[5] Vuonna 1799 hänet nimitettiin Örebron läänin vt. maaherraksi, mutta hän ei ottanut virkaa vastaan. Tandefelt oli Tukholman korkeimman oikeuden jäsenenä vuodet 1800–1806. Vuonna 1805 hänet nimitettiin Turun hovioikeuden presidentiksi.[4]

Tandefelt oli myös Ruotsin säätyvaltiopäivien valtiopäivämiehenä vuosina 1769, 1770, 1778, 1789 ja 1800 ja vaalivaltakirjan tarkastajana sekä vt. oikeuskanslerina Porvoon valtiopäivillä 1809.[6] Samana vuonna hänet nimitettiin vastaperustetun Suomen hallituskonseljin oikeusosaston jäseneksi. Tandefelt oli oikeusosaston vanhin jäsen.[4]

Lähteet

  1. ↑ Viranhaltijat Oikeuskanslerin virasto. Viitattu 4.4.2025.
  2. ↑ a b Tandefelt nr 631 Adelsvapen-Wiki. Viitattu 26.3.2025. (ruotsiksi)
  3. ↑ 27.3.1909 Kaikuja Kajaanista no 35, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 3.4.2025.
  4. ↑ a b c Kotivuori, Yrjö: Adolf Tandefelt. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  5. ↑ Wager, Henrik: Hartola, Eko, Itä-Hämeen kansanopisto 24. elokuuta 2004. Päijät-Hämeen liitto. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 13.12.2013.
  6. ↑ toukokuuta 1899 Edistys no 5, s. 30 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 26.3.2025.

Aiheesta muualla

  • Kristiina Kalleinen: Tandefelt, Adolf (1747–1822) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.2.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Edeltäjä:
– 		Oikeuskansleri (vt.)
Porvoon valtiopäivillä 22.3.–19.7.1809 		Seuraaja:
Matthias Calonius
(Prokuraattori)
Edeltäjä:
Karl Arvid Hallenborg 		Kunikaallisen Turun hovioikeuden presidentti 1805–1808,

Keisarillisen Turun hovioikeuden presidentti 1809–1822
1805–1822

Seuraaja:
Adolf Fredrik von Willebrand