Björkenheim

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Björkenheim, joka on ollut keskustelun ja kiinnostuksen kohteena eri aloilla. Björkenheim on herättänyt suurta huomiota sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutuksesta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Kautta historian Björkenheim:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja se on ollut useiden tieteenalojen tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. Tässä mielessä analysoidaan erilaisia ​​Björkenheim:een liittyviä näkökulmia ja lähestymistapoja, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Tarkan ja kriittisen analyysin avulla pyritään syventämään eri näkökohtia, jotka ovat ominaisia ​​Björkenheim:lle, sekä sen vaikutuksiin ja vaikutuksiin nykyään.

Björkenheim
Suvun vaakuna
Suvun vaakuna
Perustaja Lars Magnus Björkman
Aateloitu 1834

Björkenheim on suomalainen aatelissuku, joka on 1700-luvulta alkaen ollut merkittävästi mukana Suomen talouselämässä teollisuudenharjoittajina sekä maatalouden kehittäjinä. Suku polveutuu värmlantilaisesta vuorimies Bengt Magnus Björkmanista, joka vuonna 1783 hankki omistukseensa Fiskarsin ruukin ja Orisbergin kartanon. Hän palasi Ruotsiin Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 ja luovutti Orisbergin pojalleen Lars Magnus Björkmanille, joka myöhemmin aateloituna otti nimen Björkenheim. Lars Magnus Björkenheim omisti myös Eurajoen Vuojoen kartanon ja rakennutti sen nykyisen, Carl Ludvig Engelin suunnitteleman päärakennuksen[1].

Björkenheim-nimisiä

Aakkosjärjestyksessä

Lähteet

  • Kansallinen elämäkerrasto 1, WSOY, Porvoo, 1927

Viitteet

  1. ↑ Vuojoen kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla

  • Björkenheim (1700–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.