Nykymaailmassa Bocholt:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Bocholt on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion henkilökohtaisella tasolla vaikuttamisestaan vaikutukseensa koko yhteiskuntaan. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia tätä aihetta perusteellisesti ja tarjota kattava näkemys. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida Bocholt:een liittyviä eri näkökohtia tarjoten täydellisen ja yksityiskohtaisen näkökulman, joka kattaa sen alkuperästä sen nykyiseen tilanteeseen. Kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan lukijoille syvällisen ymmärryksen Bocholt:stä ja sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme.
Bocholt | |
---|---|
![]() Bocholtin rautatieasema |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Bocholt |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
Hallintopiiri | Münster |
Piirikunta | Borken |
Hallinto | |
– Pormestari | Thomas Kerkhoff (CDU) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 119,40[1] km² |
Korkeus | 25 m |
Väkiluku (31.12.2022) | 72 008[2] |
– Väestötiheys | 603 as./km² |
Bocholt on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa, läntisessä Saksassa, noin neljä kilometriä etelään Saksan ja Alankomaiden välisestä rajasta. Kaupunki kuuluu Münsterin hallintopiiriin ja Borkenin piirikuntaan.[3] Vuoden 2022 lopussa Bocholtin asukasluku oli 72 008,[2] ja sen pinta-ala on 119,40 neliökilometriä[1].
Varhaisin maininta Bocholtista historiallisissa lähteissä sijoittuu vuoden 779 tienoille, jolloin Kaarle Suuri voitti lähistöllä taistelun saksilaisia vastaan. Kaupunginoikeudet Bocholtille antoi piispa Dietrich III von Isenburg vuonna 1222.