Buffetti

Nykyään Buffetti on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Sen vaikutus ulottuu eri alueille politiikasta populaarikulttuuriin, eikä sen merkitys rajoitu tiettyyn alueeseen, vaan se ylittää rajat ja tavoittaa ihmiset ympäri maailmaa. Buffetti on kiinnittänyt eri alojen tutkijoiden, ammattilaisten ja asiantuntijoiden huomion, jotka haluavat ymmärtää sen vaikutusta ja vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme lisää Buffetti:tä ja sen vaikutuksia nykyään tarjoamalla kattavan näkökulman, joka kattaa sekä sen positiiviset että kiistaa aiheuttavat puolet.

Kiinalainen buffetravintola Yhdysvalloissa.
Brasilialainen hotelli-noutopöytäaamiainen.

Buffetti eli bufetti, buffet[1] tai noutopöytätarjoilu[1], arkikielessä seisova pöytä[2], pitopöytä[2], puhvetti[1] tai buffa[3][4], on useimmiten ravintolassa käytettävä aterian tarjoilumuoto, jossa asiakas saa itse koota tarjoilupöydällä olevista ruokalajeista itselleen sopivan ateriakokonaisuuden. Useimmiten ruokaa saa syödä ja juoda niin paljon kuin haluaa. Sana tarkoittaa myös pöytää, tiskiä tai yleensä paikkaa, josta ruoka noudetaan.

Suomessa seisovaa pöytää tarjotaan useissa ravintoloissa sekä Suomen ja Ruotsin, Viron, Venäjän, Saksan tai Latvian välillä kulkevilla autolautoilla. Eritoten sitä tarjotaan yleensä lounasravintoloissa ja suurina juhlapyhinä. Useissa hotelleissa on myös noutopöytäaamiainen.

Nykyaikana ovat yleistyneet eritoten niin sanotut pizzabuffetit, joissa tarjotaan yleensä erilaisia pizzoja, kebabia, salaatteja sekä muita ruokalajeja. Suomen tunnetuin pizzabuffettia tarjoava ketju on Rax Buffet, joka perustettiin vuonna 1994.[5] Toinen merkittävä pizzabuffet -ketju on Pizza Buffa, joka on S-ryhmän omistama.

Sana buffet on ranskaa ja tulee keskiajan latinan sanasta bufetagium, joka tarkoitti viiniveroa. Sanalla tarkoitettiin keskiajan Ranskassa ja Englannissa kankaalla peitettyä hyllykköä, jolle pöytäkalusto asetettiin. 1500-luvulta alkaen sana vakiintui tarkoittamaan tarjoilupöytää ja 1700-luvulta alkaen erityistä sivupöytää.[6]

Noutopöytien hygienia

Noutopöytien, salaattibaarien ja muiden avointen ruokatarjoilumuotojen elintarvikehygieniassa esiintyy joskus puutteita ja jopa ruokamyrkytysten vaaroja, ellei oikeista lämpötiloista ja esilläpitoajoista huolehdita. Erityisen otollisia bakteerikasvulle ovat lämpimät ruoat, jos niitä säilytetään vain 40–50 celsiusasteessa. Pohjoismaissa keskustelu noutopöytien hygieniasta alkoi 1970-luvun taitteessa, jolloin kaikkialla yleistyvät noutopöydät saattoivat aiheuttaa muun muassa lavantautitartuntoja kymmenille asiakkaille.[7] Sittemmin noutopöytien tarjoilukalusteet ja tarjoilua koskevat määräykset ovat monin tavoin kehittyneet. Ruokaviraston nykyisen ohjeen mukaan kylmäsäilytystä vaativien helposti pilaantuvien elintarvikkeiden lämpötila saa nousta tarjoilun aikana korkeintaan 12 asteeseen, mutta tällöin elintarvikkeet saavat olla tarjolla enintään 4 tuntia. Lämpimien ruokien on oltava tarjoilun aikana vähintään 60-asteisia ja ne saavat olla tarjolla vain kerran ilman aikarajaa.[8]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Kielitoimiston sanakirja
  2. ↑ a b Arvaatko, mikä on laivan buffetpöydän ykkösruoka? Ravintolapäällikkö: ”En tiedä miksi suomalaiset rakastavat niitä” Ilta-Sanomat. 2.3.2018. Viitattu 3.3.2018.
  3. ↑ Lounaat | Ravintoloitsijat paljastavat, miksei lohta voi enää laittaa buffetpöytään Helsingin Sanomat. 20.9.2023. Viitattu 3.2.2024.
  4. ↑ "Kyllä suomalaiset ovat buffa-kansaa, ei siitä mihinkään päästä" – suomalainen syö eri tavalla kuin muut ja syy siihen on historiassa Yle Uutiset. 25.7.2020. Viitattu 3.2.2024.
  5. ↑ Yritysesittely Rax Buffet. Arkistoitu 11.10.2012. Viitattu 29.9.2012.
  6. ↑ Kaarina Turtia: Sivistyssanat, s. 138. Otava, Helsinki 2001.
  7. ↑ Kolbe, Pirkko: Seisovia voileipäpöytiä epäillään bakteeripesiksi. (Myös kainalojutut ”Lämpöpöytien ruuat alttiita bakteereille” ja ”Tukholmassa enää vähän lounaspöytiä”) Helsingin Sanomat, 17.1.1971, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
  8. ↑ Ohje rekisteröidyn elintarviketoiminnan elintarvikehygieniasta Ruokavirasto. 4.10.2023 (voimaantulopäivä). Viitattu 23.2.2025.

Aiheesta muualla