Teelusikka

Teelusikka:n maailmassa on laaja valikoima tietoa, mielipiteitä ja näkökulmia, jotka kietoutuvat yhteen muodostaen ymmärrystä ja tietoa tästä aiheesta. Historiasta nykypäivään Teelusikka on ollut merkittävässä roolissa eri aloilla herättäen kiinnostusta niin asiantuntijoiden, harrastajien kuin uteliaidenkin keskuudessa. Ajan mittaan siitä on keskusteltu, tutkittu ja analysoitu eri tavoin, mikä mahdollistaa täydellisemmän ja yksityiskohtaisemman kuvan Teelusikka:stä. Tässä artikkelissa tutkimme Teelusikka:n monia puolia, tarkastelemme sen alkuperää, vaikutusta ja merkitystä nykyhetkellä. Tavoitteena on tarjota kattava näkökulma tähän kiehtovaan aiheeseen.

Brittiläinen teelusikka.
Teelusikoita käytetään yleensä teekuppien kanssa.
Tavallisen teelusikan pituus on noin 14 cm ja pesän koko noin 3 cm x 4 cm.

Teelusikka on vetoisuudeltaan ruokalusikkaa pienempi ja kahvilusikkaa suurempi lusikka, joka on tarkoitettu sekoittamaan teehen siihen lisättävät ainesosat, kuten sokerin tai maidon. Pitkävartisia jääteelusikoita voidaan käyttää myös jäätelön syömiseen jäätelömaljasta. Niitä sanotaan pirtelölusikoiksi[1].

Teelusikoita käytetään etenkin niissä maissa, joissa tee on tapana nauttia teekupista. Suomessa sanalla teelusikka viitataan useimmiten kahvilusikkaan[2].

Mittayksikkönä

Teelusikallista käytetään usein tilavuuden mittayksikkönä esimerkiksi ruokaresepteissä. Teelusikallisen tilavuutena pidetään Suomessa viittä millilitraa[3]. Tämä vastaa kukkuraiseksi täytettyä tyypillistä suomalaista kahvilusikkaa, jonka tasamitallinen tilavuus on 2,8 ml[4]. Myös keittiön mittavälinesarjat sisältävät tyypillisesti tee- ja ruokalusikallisen mitat[5].

Teelusikallisen koko poikkeaa esimerkiksi Iso-Britanniassa käytettävässä Imperial-mittajärjestelmässä edellä kuvatusta metrisestä mittajärjestelmästä siten, että sen koko onkin noin kuusi millilitraa[6].

Lähteet

  1. ↑ Pirtelölusikka Kippo ja kuppi
  2. ↑ Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 23.8.2024.
  3. ↑ Mitat ja muunnokset Maku. Viitattu 14.10.2013.
  4. ↑ Ylöjärven Polte 2014 - Sivu 11 chilifoorumi.fi. Viitattu 23.8.2024.
  5. ↑ How to Measure a Teaspoon Without Measuring Utensils. Jan 19, 2022. https://www.masterclass.com/articles/how-to-measure-a-teaspoon#3T1aOBG6GBPp5tdfGQfLoU
  6. ↑ Teaspoon www.math.net. Viitattu 16.11.2024.

Kirjallisuutta

  • Korhonen, Teppo: Esineitä: Lusikka. Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 1997, 4. vsk, nro 6, s. 36. Helsinki: Painatuskeskus. ISSN 1236-794X (suomeksi)
  • ”Lusikat arvoesineinä, arkiesineinä ja arkeologisen luokittelun kohteena (kirj. Visa Immonen)”, Kaupunkia pintaa syvemmältä, s. 241-254. Turku: Suomen keskiajan arkeologian seura, 2003. ISBN 951-9129-57-X (suomeksi)