Lautanen (astia)
Tässä artikkelissa perehdymme Lautanen (astia):n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen eri puolia, alkuperää ja mahdollisia vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Lautanen (astia) on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena vuosien ajan, mikä on herättänyt uteliaisuutta ja huomiota niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Näillä sivuilla tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä, sen erilaisia ilmenemismuotoja eri kulttuureissa ja sen vaikutuksia henkilökohtaisella ja kollektiivisella tasolla. Valmistaudu lähtemään löytö- ja pohdiskelumatkalle Lautanen (astia):n ympärillä toivossasi laajentavan ymmärrystäsi ja tietoasi tästä jännittävästä aiheesta.
Lautanen on matala, yleensä pyöreä syömä-, tarjoilu- tai koristeastia.[1] Lautaset valmistetaan yleensä posliinista tai muovista. Lautasia on monenkokoisia ja -muotoisia. Syvempiä käytetään yleensä keiton tai muun nestemäisen ruoan syöntiin, kun taas litteämpiä käytetään kiinteämmän ruoan syöntiin.
Suurin lautanen on niin sanottu katelautanen, jonka käyttö on kotioloissa melko harvinaista. Katelautanen katetaan pöytään muiden lautasten alle. Matalat ruokalautaset ovat yleensä 22–25 cm läpimitaltaan, jälkiruokalautaset yleensä 18–20 cm ja leipälautaset 15–17 cm. Syvien ruokalautasten tilavuus on yleensä 3–5 desilitraa.[2]
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Kiikka, Kaija & Huovinen, Merja: Vispilästä vokkiin, s. 57. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24453-8