Carl Boberg

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Carl Boberg:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä tämä aihe/henkilö/päivämäärä voi tarjota meille. Sukellamme Carl Boberg:n täydelliseen analyysiin sen vaikutuksista nyky-yhteiskuntaan, sen alkuperään ja kehitykseen ajan myötä. Tutustumme sen moniin puoliin, sen vaikutuksiin eri alueilla sekä alan asiantuntijoiden mielipiteet ja näkemykset. Valmistaudu syvään sukellukseen Carl Boberg:n jännittävään universumiin, josta löydämme oleellista ja päivitettyä tietoa, jonka avulla voit laajentaa tietojasi ja ymmärtää paremmin tätä aihetta/henkilöä/päivämäärää.

Carl Boberg

Carl Gustaf Boberg (16. elokuuta 1859 Mönsterås, Smålanti – 7. tammikuuta 1940 Kalmar) oli ruotsalainen saarnaaja, valtiopäivämies (1912–1931) ja kirjailija.

Boberg oli veistonopettaja ja vapaakirkollisen Sanningsvittnet-lehden toimittaja 1889–1916. Lehden kustantamon kautta hän julkaisi kirjojaan ja runojaan. Hän toimi saarnaajana muun muassa Tukholman Immanuelskyrkan-kirkossa ja Ruotsin lähetysliiton (Svenska missionsförbundet) hallituksessa 1897–1902.[1]

”O store Gud”

Hän on kirjoittanut lukuisia hengellisiä lauluja, joista tunnetuin on ”O store Gud” (Oi Herrani, kun katson maailmaasi). Laulun syntyyn liittyy Bobergin kokema ukkosmyrsky ja rankkasade. Boberg on julkaissut sen Mönsterås Tidning -lehdessä 1886. Bobergin laulussa oli yhdeksän säkeistöä, mutta siitä tunnetaan nykyään säkeistömäärältään erimittaisia versioita. Ruotsin kirkon virsikirjassa siinä on kuusi säkeistöä.

Laulun käänsi saksaksi 1907 Manfred von Glehn Virossa (”Wie groß bist Du”). Ivan S. Prochanov käänsi sen edelleen venäjäksi 1927. Englantilainen lähetyssaarnaaja Stuart K. Hine tutustui lauluun venäjänkielisenä Ukrainassa ja käänsi sen englanniksi ”How Great Thou Art”. Laulu tuli suosituksi USA:ssa, etenkin tunnetun evankelistan Billy Grahamin kokoussarjojen kautta. Elvis Presley levytti sen ja lauloi sitä konserteissa 1970-luvulla ja laulua pidettiin amerikkalaisena lauluna. Laulusta oli tehty englanninkielinen käännös jo 1925 (”O Mighty God, when I behold the wonder”), kääntäjänä E. Gustav Johnson, professori North Park Collegessa, Illinoisissa.[2]. Laulun sävelmän alkuperä on tuntematon, se on vuodelta 1889.[2] Laulu on suomennettu kenties 1906, suomentajana Hjalmar Braxén.[3]

Laulusta on tehty useita suomennoksia eri laulukirjoihin, esimerkiksi:

  • Oi Herra suuri, Luoja maan ja taivaan, Sä kerran kaiken sanallasi loit (Hengellinen laulukirja laulu 14)
  • On Herra suur’, ihmeitä katson, jotka hän kerran loi luovalla Sanallaan (Ylistä Herraa, Karas-Sana, 1984, suom. Marja-Terttu Tolamo )
  • Oi Herra suuri, Luoja maan ja taivaan, alussa kaiken sanallasi loit (Laula, kaikki maa -kirja, Suomen Lähetysseura 1991)
  • Sinua, Herra, pelkään, kunnioitan, kun olet tehnyt koko maailman (Siionin kannel 1999, laulu 370, suom. Aila Haapaniemi ja Lauri Thurén)
  • Oi Herra suur (Viisikielinen, laulu 2).[4]

Bobergin kirjoittamia tekstejä

Ruotsin kirkon virsikirjassa on kaksi Bobergin kirjoittamaa virttä

  • 11 Oi Herrani, kun katson maailmaasi
  • 109 Maan taisteluiden tuiskeessa (Det susar genom lifets strid) suom. Anna-Mari Kaskinen 1998.

Hänen ruotsiksi kääntämänsä virsi

  • 139 Taas muistaa voin Getsemanen (E. P. Hammond: My Jesus, I would ne’er forget, ruots. Den stunden i Getsemanə), suom. Pekka Kivekäs 1996.

Kirjassa Hengellinen laulukirja on viisi hänen lauluaan

  • 14 Oi Herra suuri
  • 52 Jeesus, Jeesus!
  • 158 Kun taisto riehuu maallinen
  • 398 Niin kuin kyyhky uupuneena
  • 577 Kaikki päiväs

Siionin laulut -kokoelmassa

  • laulu 266 Kun maailmassa taistelen (Kun sota soipi maallinen, aiemman käännöksen laulu 169).

Lähteet

  1. ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 78. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1–204 av den ekumeniska psalmboksdelen. s. 64. Visby: Wessmans musikförlag AB, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6 (ruotsiksi)
  3. ↑ Ruotsin kirkon virsikirja, s. 41, 1883. Stockholm: Verbum förlag AB, 2003.
  4. ↑ Viisikielinen – viidennen herätysliikkeen laulukirja viisikielinen.fi. Viitattu 27.2.2020.

Aiheesta muualla