Crissier

Nykymaailmassa Crissier on aihe, josta on tullut ajankohtainen nyky-yhteiskunnassa. Perustamisestaan ​​lähtien Crissier on ollut keskustelun, tutkimuksen ja ristiriitaisten mielipiteiden kohteena. Ajan myötä Crissier:n merkitys on kasvanut, mikä on vaikuttanut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Crissier:n ympärillä olevia erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia sekä sen vaikutusta nykyään. Alkuperäistään nykyaikaisiin vaikutuksiin Crissier on edelleen kiinnostava ja pohdittava aihe monenlaisille ihmisille ja ammattilaisille. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Crissier:een liittyviä olennaisimpia näkökohtia, jotta voimme rikastuttaa tietoa ja rohkaista tietoista keskustelua tästä ilmiöstä.

Crissier
Crissierin kaupungintalo.
Crissierin kaupungintalo.
vaakuna
vaakuna

Koordinaatit: 46°33′30″N, 6°34′30″E

Valtio Sveitsi
Kantoni Vaud
Hallintoalue (district) Ouest lausannois
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 5,50[1] km²
Korkeus 412–584 m
Väkiluku (31.12.2022)  (vakituiset asukkaat) 9 181[2]
 – Väestötiheys 1 666 as./km²









Crissier on kaupunki Lounais-Sveitsissä Vaud’n kantonissa. Siellä on noin 8 000 vakinaista asukasta.

Historiaa

Crissierin seutu on ikivanhaa asuinaluetta, jolla on asuttu jo 3000–1800 eaa. Roomalaisten aikana tie Alppien yli Isolta Sankt Bernhardin solalta pohjoiseen kulki Crissierin poikki.[3]

Sijainti

Crissier sijaitsee Genevenjärven pohjoisrannalla viitisen kilometriä Lausannesta luoteeseen. Kaupunki muodostaa yhteisen kaupunkialueen rajanaapuriensa Bussignyn, Ecublens’n ja Renensin kanssa.

Talous

Crissierin talouselämä alkoi kehittyä 1900-luvulla, jolloin siellä aloitti toimintansa tupakkapaperitehdas (1912) ja tiilitehdas (1958) sekä rautatienrakennuskoneiden valmistaja Matisa (1962) ja mittauslaitevalmistaja Ruegger (1967). Moottoriteiden halkomasta Crissieristä on kehittynyt myös kaupan keskus: Migros rakensi Crissieriin kauppakeskuksen vuonna 1972 ja Coop-Léman Centre avattiin vuonna 2001.[3]

Liikenne

Moottoritiet A1 ja A9 kulkevat Crissierin poikki.

SBB:n rautatiet Bernistä ja Brigistä Lausannen kautta Neuchâteliin ja Geneveen kulkevat Crissierin eteläpuolitse Renensin aseman kautta[4].

Lähteet

  • National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ Arealstatistik Land Cover - Gemeinden nach 27 Grundkategorien (Excel) Arealstatistik 2004/09. 24.11.2016. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 18.9.2020. (saksaksi), (ranskaksi)
  2. ↑ Regional distribution: Permanent resident population, 2022 31.12.2022. Federal Statistical Office (FSO). Viitattu 26.5.2024. (englanniksi)
  3. ↑ a b Depoisier, Michel: Crissier (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan artikkeli) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 17.8.2005. Bern: Stiftung HLS. Viitattu 18.9.2020. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
  4. ↑ Schweers, Hans; Wall, Henning; et al.: Eisenbahnatlas Schweiz. (Sveitsin rautatiekartasto, s. 70–71) Köln, Saksa: Verlag Schweers + Wall GmbH, 2012. ISBN 978-3-89494-130-7 (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Depoisier, Michel: Crissier (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan artikkeli) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 17.8.2005. Bern: Stiftung HLS. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)