Cupola

Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Cupola, tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Cupola on ollut asiantuntijoiden ja harrastajien mielenkiinnon kohteena Cupola:n alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Analysoimme sen kulttuurisia, poliittisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi tutkimme, kuinka Cupola on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin muodista teknologiaan. Epäilemättä Cupola on aihe, joka ansaitsee erityistä huomiota, ja tässä artikkelissa aiomme sukeltaa sen kiehtovaan maailmaan.

Cupola-moduuli Space Station Processing Facilityssä.
Taiteilijan näkemys Cupolasta ISS-asemaan kiinnittyneenä.

Cupola on Kansainvälisen avaruusaseman moduuli, näköalakupoli. Se laukaistiin kiertoradalle helmikuussa 2010 avaruussukkulalennolla STS-130. Se on ESAn rakennuttama ja italialaisen Alenia Spazion rakentama. Se valmistui syyskuussa 2004.

Aluksi Cupola asennettiin Unity-moduuliin. 15. helmikuuta 2010 moduuli siirrettiin Canadarm2-robottikäsivarren avulla kiinni Tranquility-moduuliin. 17. helmikuuta 2010 Terry Virts avasi ensimmäistä kertaa ikkunoiden suojakannet ja katsoi ensimmäistä kertaa Cupolan ikkunoista avaruuteen.[1][2]

Ominaisuudet

Asennettuna Cupola tarjoaa miehistölle mahdollisuuden nähdä suoraan roboteilla suoritettavia tehtäviä ja telakoituvia avaruusaluksia sekä tehdä Maa-havaintoja. Cupola-moduulissa on kuusi sivuikkunaa ja yksi kattoikkuna. Jokaisessa ikkunassa on sulkimet, joilla ne voidaan suojata mikrometeoriiteilta ja avaruusromulta. Moduuliin sijoitetaan toinen Canadarm2:n ohjausyksiköistä (Robotic Work Station eli RWS).

  • Korkeus 1,5 m
  • Halkaisija 2,95 m
  • Massa 1880 kg

Lähteet

Aiheesta muualla

Kansainvälinen avaruusasema (ISS) (
)
Kiertoradalla olevat paineistetut moduulit
Kiertoradalla olevat alijärjestelmät
Kuljetusvälineet
Käytössä
Kehitteillä
Käytöstä poistetut
Miehistöt