Dang Deukhurin piirikunta

Nykyään Dang Deukhurin piirikunta on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Teknologian ja globalisaation myötä Dang Deukhurin piirikunta:stä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta, joka kattaa monenlaisia ​​näkökohtia nyky-yhteiskunnassa. Politiikasta talouteen, kulttuuriin ja tieteeseen Dang Deukhurin piirikunta on osoittanut merkittävän vaikutuksen tapaamme elää ja olla vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Tässä artikkelissa tutkimme Dang Deukhurin piirikunta:n eri puolia ja sen merkitystä nykyään, analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ja esittelemme erilaisia ​​näkökulmia tähän kiehtovaan aiheeseen.

Dang Deukhurin piirikunta
दाङ, Dāṅ
Dangin piirikunta
Dang Deukhurin piirikunnan sijainti Nepalissa.
Dang Deukhurin piirikunnan sijainti Nepalissa.

Koordinaatit: 28.040°N, 82.486°E

Valtio    Nepal
Nepalin kehitysalueet Keskilännen kehitysalue
Nepalin vyöhykkeet Rapti
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Ghorahi (62 928 as., 2011)
Pinta-ala  ([1]) 2 955 km²
Väkiluku (2011)  ([2]) 552 583
 – väestötiheys 187 as./km²
HDI (2011[3]) 0,485
Lyhenteet
 – ISO 3166 NP-RA
ddcdang.gov.np
Dang Deukhurin piirikunnan kartta. Piirikunnan kaupungit (2011) näkyvät sinertävinä alueina kartan keskiosissa.

Dang Deukhurin piirikunta eli Dangin piirikunta (nepaliksi दाङ, Dāṅ) on yksi Nepalin 75 piirikunnasta. Se sijaitsee Nepalin Keskilännen kehitysalueen Raptin vyöhykkeellä, linnuntietä kolmisensataa kilometriä Kathmandusta länteen.

Dang Deukhurin piirikunta rajautuu etelässä Intian Uttar Pradeshin osavaltioon. Naapurina lännessä on Banken, pohjoisessa Salyanin, Rolpan ja Pyuthanin sekä idässä Arghakhanchin ja Kapilbastun piirikunta. [2]

Dang Deukhurin piirikunnassa asui vuonna 2011 yhteensä 552 583 ihmistä (462 380 as. vuonna 2001). Piirikunnan pinta-ala on 2 955 neliökilometriä ja väestötiheys 187 as./km2.[1][4] Hallinnollinen keskus on Ghorahi (aiemmalta nimeltään Tribhuwannagar, 62 928 as., 2011). Piirikunnassa sijaitsee myös koko Raptin vyöhykkeen keskus, Tulsipurin kaupunki (51 537 as., 2011).[5]

Luonnonmaantieteellisesti piirikunnan eteläosa on Nepalin Keskilännen eteläistä Terai-alankoa ja pohjoisosa kumpuvyöhykettä. Yleensä piirikunta ryhmitellään kokonaisuudessaan Keskilännen Terai-vyöhykkeeseen.[6][7] Tarkemmassa jaottelussa piirikunnasta 18,1 % sisällytetään alavampaan trooppiseen, 69,9 % ylempään trooppiseen ja 12,0 % subtrooppiseen ilmastovyöhykkeeseen.[7]

Lähteet

  1. ↑ a b Statistical Yearbook of Nepal 2013 (pdf) marraskuu 2013. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 12.4.2015. Viitattu 11.5.2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b Nepal: Zones, Major Cities, Cities & Urban Municipalities citypopulation.de. Viitattu 11.5.2015. (englanniksi)
  3. ↑ Nepal Human Development Report 2014 (pdf) (Vuonna 2014 julkaistut Nepalin ja sen piirikuntien hdi-indeksiluvut kuvaavat vuoden 2011 tilannetta) 15.5.2014. np.undp.org. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Nepal: Administrative Division, Zones and Districts (kunkin piirikunnan pinta-ala ja asukastiheys tulee esiin piirikunnan nimilinkkiä klikkaamalla) citypopulation.de. Viitattu 11.5.2015. (englanniksi)
  5. ↑ National Population and Housing Census 2011 (Village Development Committee/Municipality) (pdf (2,1 MB)) Volume 02, NPHC 2011. marraskuu 2012. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 13.2.2015. Viitattu 11.5.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Netra Chhetri, Pashupati Chaudhary, Puspa Raj Tiwari, Ram Baran Yadaw: Institutional and technological innovation: Understanding agricultural adaptation to climate change in Nepal Applied Geography, Vol. 33, sivut 142–150. Huhtikuu 2012. doi.org. Viitattu 11.5.2015. (englanniksi)
  7. ↑ a b Barnekow Lillesø, J-P., Shrestha, T. B., Dhakal, L. P., Nayaju, R. P., & Shrestha, R.: The map of potential vegetation of Nepal: a forestry/agro-ecological/biodiversity classification system (pdf) (Table 6: Physiographic Regions of Nepal Based on Administrative Districts. Table 7: Overlapping altitudes in the physiographic zones. Table 9: Tarai Districts and Ecological Zones (elevation). Table 10: Hill Districts and Ecological Zones (elevation). Table 11: Mountain Districts and Ecological Zones (elevation)) Development and Environment; No. 2/2005. 2005. Center for Skov, Landskab og Planlægning / Københavns Universitet, ku.dk. Viitattu 11.5.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla