Esittelemässämme artikkelissa perehdymme Daskalió (Kykladit):n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Daskalió (Kykladit) on aihe, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion ja synnyttänyt mielenkiintoisia ja intohimoisia keskusteluja. Vuosien varrella Daskalió (Kykladit) on osoittanut vaikutuksensa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin teknologiasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa perehdymme Daskalió (Kykladit):n taustaan, sen kehitykseen ajan myötä ja sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Lisäksi analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Daskalió (Kykladit):stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja objektiivinen näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Muut nimet |
Daskaleió (Δασκαλειό) |
---|---|
Sijainti | , |
Saariryhmä | |
Pinta-ala |
0,015 km² |
Asukasluku |
0 |
---|
Daskalió (kreik. Δασκαλιό) eli Daskaleió (Δασκαλειό) on pieni Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään ja tarkemmin Pieniin Kykladeihin ja Koufonísian saariin, ja sijaitsee Kéroksen saaren länsirannikon edustalla.[1] Saaren pinta-ala on 0,015 neliökilometriä[2] ja se on asumaton (vuonna 2011). Hallinnollisesti Daskalió kuuluu Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.[3]
Daskalión etäisyys Kéroksesta on noin 100 metriä. Saari tunnetaan osana kykladisen kulttuurin aikaisen asutuksen arkeologista kohdetta Kávos-Daskalió, jonka toinen puoli sijaitsee Kéroksen puolella Kávoksessa. Kávoksen ja Daskalión asutus on ajoitettu varhaiselle kykladiselle kaudelle II (EC II) eli Kéros-Sýros-kulttuurin ajalle noin 2800–2200 eaa. Daskalíolla sijaitsi asutuksen linnoitettu osa, joka muodosti valkoisella kivellä päällystetyn pyramidimaisen kukkulan. Saarta on tutkittu vuodesta 1965.[1]