Digoksiini

Tässä artikkelissa tutkimme Digoksiini:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkia sen vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaamme. Digoksiini on osoittautunut kasvavan kiinnostuksen aiheeksi kaikenikäisille ja -ammatillisille ihmisille, sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään ja sen merkitykseen ammattialalla. Näillä sivuilla perehdymme Digoksiini:n alkuperään, kehitykseen ja tulevaisuuden näkymiin ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Lisäksi analysoimme Digoksiini:n ympärillä olevia erilaisia ​​lähestymistapoja ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta. Liity kanssamme tälle Digoksiini:n löytö- ja pohdiskelumatkalle!

Katso myös: Digitoksiini
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Digoksiini
Digoksiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
4-oksi-4-hydroksi-6-metyylioksan-
2-yyli]oxy-4-hydroksi-6-metyylioksan-2-yyli]
oksi-12,14-dihydroksi-10,13-dimetyyli-1,
2,3,4,5,6,7,8,9,11,12,15,16,17-tetra
dekahydrosyklopentafenantren-
17-yyli]-5H-furan-2-oni
Tunnisteet
CAS-numero 20830-75-5
ATC-koodi C01AA02
PubChem CID 30322
DrugBank APRD00098
Kemialliset tiedot
Kaava C41H64O14 
Moolimassa 780,938 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 60–80 % (Oraalinen)
Proteiinisitoutuminen 25 %
Metabolia Hepaattinen (16 %)
Puoliintumisaika 36–48 tuntia
(potilailla, joilla normaali munuaistoiminta)
3,5-5 päivää
(potilailla, joilla munuaisten toimintavajaus)
Ekskreetio Virtsa
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

A (Au), C (USA)

Reseptiluokitus

S4 (Au), POM (UK), ?-only (USA)

Antotapa Oraalinen, suonensisäinen

Digoksiini eli "digitalis" on sormustinkukista saatava lääke, jota käytetään sydämen rytmihäiriöihin ja vajaatoimintaan. Se lisää sydänlihaksen pumppaustehoa ilman että sydänlihaksen hapenkulutus lisääntyy ja hidastaa sykettä. Digoksiini kuuluu sydänglykosideihin. Digoksiinilla on sekä positiivinen inotrooppinen vaikutus eli sydänlihaksen pumppaustehoa voimistava vaikutus että negatiivinen kronotrooppinen vaikutus eli sydämen johtoratajärjestelmän johtumisnopeutta hidastava vaikutus. Digoksiinin vaikutukset tunnettiin jo ainakin 1700-luvulla ja William Withering kuvasi ne tieteelle vuonna 1785. Sydämen vajaatoiminta oli ilmeisen ylidiagnostisoitu sairaus 1900-luvun lopulla, ja siksi myös ylilääkitty. Se saatettiin todeta pelkän sydämen koon suurenemisen perusteella, vaikka muitakin mahdollisia tekijöitä on. Digitaliksen tilalle on tullut monia muita hoitotapoja ja turvallisempia lääkkeitä. Digoksiinin terapeuttinen leveys on kapea eli sivuvaikutuksia saadaan pienelläkin hoitoannoksen ylityksellä, minkä vuoksi käyttäjiltä pitää säännöllisesti mitata seerumin digoksiinipitoisuus. Yliannostus voi aiheuttaa näköhäiriöitä, pahoinvointia, rytmihäiriöitä, sekavuutta ja kuoleman.[1]

Yhteisvaikutukset

Samanaikaisessa käytössä digoksiinilla on yhteisvaikutuksia monien lääkeaineiden kanssa. Digoksiini ei sovi samanaikaisesti käytettäväksi ainakaan hydroklooritiatsidin, furosemidin, spironolaktonin, verapamiilin, amiodaronin, propafenonin ja kalsiumin kanssa.lähde?

Seuraavat lääkkeet suurentavat digoksiinipitoisuutta veressä, mikä voi suurentaa digoksiinimyrkytyksen riskiä: flekainidi, pratsosiini, kinidiini, erytromysiini, klaritromysiini, tetrasykliini, gentamysiini, trimetopriimi, itrakonatsoli, alpratsolaami, indometasiini, kiniini, propanteliini, nefatsodoni, atorvastatiini, siklosporiini, epoprostenoli, tolvaptaani, karvediloli. Eräät sydänlääkkeet kuten felodipiini ja tiapamiili saattavat suurentaa digoksiinipitoisuutta veressä. Joillakin potilailla saattavat nifedipiini, diltiatseemi ja ACE:n estäjät suurentaa veren digoksiinipitoisuutta.lähde?

Seuraavat lääkkeet pienentävät digoksiinipitoisuutta veressä: antasidit, kaoliini-pektiini, akarboosi, neomysiini, penisillamiini, rifampisiini, metoklopramidi, sulfasalatsiini, adrenaliini, salbutamoli, kolestyramiini, fenytoiini ja mäkikuisma (Hypericum perforatum) valmisteet.lähde?

Digoksiinin lähteitä

Villasormustinkukka (Digitalis lanata) ja rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea) ovat kasveja, jotka sisältävät digoksiinia. [2][3]lähde?

Lähteet

  1. ↑ Iisalo, Esko: ”Sydänglykosidit”, Farmakologia ja toksikologia, s. 385–401. (Kolmas painos) Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. ISBN 951-99395-7-1
  2. ↑ William Withering (1741–1799) ja digitalis sydänlääkkeenä www.saunalahti.fi. Arkistoitu 12.4.2021. Viitattu 22.4.2020.
  3. ↑ Digitalis (digoksiini) Sydänliitto. Viitattu 22.4.2020.

Aiheesta muualla