Nykymaailmassa Dorsten on aihe, josta on tullut erityisen ajankohtainen. Yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan lisää Dorsten:stä joko sen yhteiskunnallisen vaikutuksen, arkielämän merkityksen tai ammatillisen merkityksen vuoksi. Dorsten on herättänyt suurta kiinnostusta sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti, ja siitä on tullut jatkuva keskustelunaihe eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Dorsten:n vaikutusta ja sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin tarjoamalla täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Dorsten | |
---|---|
![]() |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Dorsten |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
Hallintopiiri | Münster |
Piirikunta | Recklinghausen |
Hallinto | |
– Pormestari | Tobias Stockhoff (CDU) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 171,20[1] km² |
Korkeus | 27–122 m |
Väkiluku (31.12.2022) | 76 720[2] |
– Väestötiheys | 448 as./km² |
Dorsten on kaupunki Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa. Se sijaitsee Lippe-joen ja Weseln-Datteln-kanavan varrella, Ruhrin alueen pohjoislaidalla.[3] Vuoden 2022 lopussa kaupungissa oli 76 720 asukasta[2].
Dorsten sai kaupunkioikeudet vuonna 1251 Kölnin arkkipiispalta. Kaupunginmuuri rakennettiin 1300-luvulla. Vuonna 1803 kaupunki siirtyi Arenbergin ruhtinaalle, joka piti sitä Preussin vasallina vuodesta 1816. Kaupunki teollistui sen jälkeen, kun sinne avattiin rautatie vuonna 1899 ja hiilikaivos vuonna 1911. Muun Ruhrin alueen tavoin se kärsi pahoin toisen maailmansodan pommituksista.[3][4]
Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat muuan muassa Lembeckin linna, vanha raatihuone ja Westfalenin juutalaismuseo.[5]
Dorstenilla on kahdeksan ystävyyskaupunkia:[6]