Nykymaailmassa Eduard Wirths on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Eduard Wirths on edelleenkin aihe, joka herättää keskustelua, kiinnostusta ja uteliaisuutta ihmisten mielissä, olipa sen merkitys nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutus jokapäiväiseen elämään tai sen historiallinen merkitys. Siksi on välttämätöntä analysoida perusteellisesti kaikki Eduard Wirths:een liittyvät näkökohdat sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen, jotta voidaan ymmärtää sen todellinen merkitys ja vaikutus arjen eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Eduard Wirths:n tärkeimpiä puolia ymmärtääksemme sen merkityksen ja vaikutuksen tämän päivän yhteiskuntaan.
Eduard Wirths | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. syyskuuta 1909![]() |
Kuollut | 20. syyskuuta 1945 (36 vuotta) |
Sotilashenkilö | |
Palvelusmaa(t) |
![]() |
Palvelusvuodet | 1933–1945 |
Joukko-osasto |
![]() |
|
Eduard Wirths (4. syyskuuta 1909 – 20. syyskuuta 1945) oli saksalainen SS-päälääkäri (SS-Standortarzt) Auschwitzin keskitysleirillä syyskuusta 1942 tammikuuhun 1945. Wirths oli muodollisesti vastuussa Auschwitzin lääketieteellisissä osissa vuosina 1942–1945 työskennelleiden lähes 20 SS-lääkärin toiminnasta. Joukossa olivat Josef Mengele, Horst Schumann ja Carl Clauberg.
Wirths syntyi Geroldshausenissa Baijerissa katolilaiseen perheeseen. Wirths opiskeli Würzburgin yliopistossa 1930–1935. Hän liittyi Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen sekä SA:han 1932 ja SS:ään 1934. Hän liittyi Waffen-SS:ään 1939 ja taisteli Norjassa ja itärintamalla, mutta joutui pois sotapalveluksesta saatuaan sydänkohtauksen 1942. Hän oli Dachaun keskitysleirillä koulutuksessa ja sen jälkeen SS-lääkärinä Neuengammen keskitysleirissä. Hänet ylennettiin Hauptsturmführeriksi (kapteeni) ja nimettiin päälääkäriksi Auschwitziin syyskuussa 1942. Hänen uskottiin voivan nujertaa lavantautiepidemian, joka tuolloin riehui leirissä. Leirillä hän osallistui vankien valitsemisiin kaasukammioihin. Eduard Wirths ylennettiin SS-Sturmbannführeriksi (majuri) syyskuussa 1944. Wirth määräsi leirillä pseudotieteellisiä tutkimuksia, jotka liittyivät esimerkiksi lavantaudin tutkimiseen tai gynekologiaan, ja aiheuttivat tutkimuskohteelle pahoja vammoja. Hän oli kiinnostunut myös naisten steriloinnista.
Sodan jälkeen Wirths joutui brittijoukkojen sotavangiksi. Häntä tuli tapaamaan brittiupseeri, joka puristi hänen kättään ja sanoi: ”Puristaneensa miehen kättä, joka oli tappanut neljä miljoonaa ihmistä.” Tämän jälkeen Wirths teki itsemurhan hirttäytymällä sellissään.