Nykymaailmassa Eisenberg (Thüringen) on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Eisenberg (Thüringen) on edelleenkin aihe, joka herättää keskustelua, kiinnostusta ja uteliaisuutta ihmisten mielissä, olipa sen merkitys nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutus jokapäiväiseen elämään tai sen historiallinen merkitys. Siksi on välttämätöntä analysoida perusteellisesti kaikki Eisenberg (Thüringen):een liittyvät näkökohdat sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen, jotta voidaan ymmärtää sen todellinen merkitys ja vaikutus arjen eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Eisenberg (Thüringen):n tärkeimpiä puolia ymmärtääksemme sen merkityksen ja vaikutuksen tämän päivän yhteiskuntaan.
Eisenberg | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Eisenberg |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Thüringen |
Piirikunta | Saale-Holzland-Kreis |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 24,7 km² |
Korkeus | 290 m |
Väkiluku (2017) | 10 842[1] |
– Väestötiheys | 439 as./km² |
Postinumero | 07607 |
Suuntanumero(t) | 036691 |
Eisenberg on kaupunki Saale-Holzland-Kreisin piirikunnassa Thüringenin osavaltiossa itäisessä Saksassa. Se sijaitsee ylänkömaalla noin 75 kilometriä Leipzigista lounaaseen; linnuntietä etäisyys on noin 55 kilometriä.[2] Välittömästi Eisenbergin eteläpuolella on laajoja metsäalueita.
Eisenbergin alueella on asuttu jo kivikaudella. Tuonnempana slaavit perustivat nykyisen keskustan pohjoispuolelle Donitzschkau-nimisen asutuksen, jolloin alkunsa sai Altstadt eli vanhakaupunki. Uutta kaupunkia alettiin rakentaa 1100-luvun jälkipuoliskolla ja sen ympärille rakennettiin muuri rajakreivi Otto der Reichen aloitteesta. Viralliset kaupunkioikeudet Eisenberg sai vuonna 1274.[3]
Eisenberg oli vuoteen 1485 Meißenin valtapiiriä. Tuolloin Wettinin hallitsijasuku jakautui kahtia ernestiläiseen ja albertilaiseen sukulinjaan. Albertilaiset saivat haltuunsa Eisenbergin, mutta menettivät sen lyhyeksi aikaa 1500-luvun puolivälissä käydyn Schmalkaldenin sodan seurauksena. Ernestiläiseen haaraan kuulunut Christian (1653–1707) valitsi Eisenbergin asuinpaikakseen 1675 ja nimitti itsensä Saksi-Eisenbergin herttuaksi.[3] Saksi-Eisenberg oli ernestiläinen herttuakunta nykyisen Thüringenin koillisosassa. Herttuakunta oli pystyssä vuodesta 1680 vuoteen 1707.
Christian rakennutti nykyisen Eisenbergin linnan. Hänen kuolemansa jälkeen kaupungin hallinta siirtyi tiuhaan taholta toiselle, mikä oli tyypillistä Thüringenissä. Vuonna 1921 Eisenbergistä tuli osa Thüringenin vapaavaltiota.[3]
Toisen maailmansodan loppukahinoissa huhtikuussa 1945 Yhdysvaltain joukot miehittivät Eisenbergin, mutta he luovuttivat sen Neuvostoliiton joukoille saman vuoden heinäkuussa. Eisenberg jäi Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle ja siitä tuli osa DDR:ää 1949.
1950-luvulla kaupungissa toimi Eisenberger Kreis -niminen vastarintaliike SED:n harjoittamaa mielivaltaa vastaan.[4]
Eisenbergin tunnettuja yrityksiä on muun muassa Wilhelm Steinberg, joka valmistaa pianoja ja flyygeleitä.[5] Kaupungissa on myös saniteettikalusteteollisuutta ja huonekaluteollisuutta. Waldkliniken Eisenberg on huomattava työllistäjä.[6]
Eisenberg jäi vaille rautatieyhteyttä, kun liikennöinti rataosuudella Crossen an der Elster–Porstendorf lopetettiin 1999. Maantieliikenteen keskeinen väylä on Eisenbergin halki länsi–itäsuuntaisesti mutkitteleva Bundesstraße 7. Bundesautobahn 9 (München–Berliini) kulkee Eisenbergin keskustan länsipuolitse ja Bundesautobahn 4 (Aachen–Görlitz) eteläpuolitse.