Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Eläinrääkkäys:n kiehtovaan maailmaan. Vuosikymmenten ajan Eläinrääkkäys on herättänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion ja kiinnostuksen. Sen vaikutus yhteiskuntaan on ollut kiistaton, ja se on vaikuttanut kaikkeen populaarikulttuurista maailmanpolitiikkaan. Tässä artikkelissa tutkimme Eläinrääkkäys:n eri puolia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Lisäksi tarkastelemme sen vaikutuksia eri alueilla sekä alan asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkökulmia. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle Eläinrääkkäys:n historiaan ja nykypäivään.
Eläinrääkkäys on ihmisen aiheuttamaa, eläimeen kohdistuvaa julmuutta tai eläimen tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Teko on tahallista tai törkeästä huolimattomuudesta johtuvaa.
Eläinrääkkäys-ilmaisua käytetään usein myös silloin, kun eläintä ei hoideta kunnolla. Varsinaiseksi rääkkäykseksi luokitellaan vain eläimen tahallinen kidutus.[1]
Eläinrääkkäystä ei ole määritelty rikokseksi kaikissa maissa, esimerkiksi Kiinassa[2] ja Saudi-Arabiassa.[3]
Joissakin maissa voidaan matkailijoita ja muita katsojia viihdyttää ohjelmanumeroilla, jotka toisaalla luokiteltaisiin usein eläinrääkkäykseksi: esimerkiksi härkätaisteluita, kukkotappeluita, koiratappeluita ja rodeota.[4][5]
Suomessa eläinrääkkäys luokitellaan rikokseksi ja siitä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen. Lisäseuraamuksena on usein määräaikainen tai elinkautinen eläintenpitokielto.
Suomen rikoslaissa käytetyt termit rikolliselle eläinten kaltoinkohtelulle ovat eläinsuojelurikos, törkeä eläinsuojelurikos ja lievä eläinsuojelurikos. Eläinsuojelulaki määrittelee lisäksi lievemmän, sakolla rangaistavan eläinsuojelurikkomuksen.[6]
Vuosittain Suomessa eläinsuojelurikoksista tuomitaan noin 40–60 henkeä.[1]