Elektroniaffiniteetti

Elektroniaffiniteetti on energia, joka vapautuu tai sitoutuu, kun kaasutilassa olevaan atomiin tai ioniin liittyy yksi elektroni. Jos saatu tulos on positiivinen arvo, energiaa sitoutuu ja jos saatu tulos on negatiivinen arvo, energiaa vapautuu.^[1] Mitä negatiivisempi elektroniaffiniteettiarvo on, sitä helpommin elektroni liittyy atomiin. Negatiivisempi elektroniaffiniteetti kasvaa mentäessä alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä ylös ja oikealle.

Elektroniaffiniteetit

Alkuaineiden elektroniaffiniteetit
ryhmä	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12	13	14	15	16	17	18
jakso
1	H 73																	He *
2	Li 60	Be *											B 27	C 122	N *	O 141	F 328	Ne *
3	Na 53	Mg *											Al 42	Si 134	P 72	S 200	Cl 349	Ar *
4	K 48	Ca 1	Sc 18	Ti 8	V 51	Cr 65	Mn *	Fe 15	Co 64	Ni 112	Cu 119	Zn *	Ga 41	Ge 119	As 79	Se 195	Br 324	Kr *
5	Rb 47	Sr 5	Y 30	Zr 41	Nb 86	Mo 72	Tc *	Ru 101	Rh 110	Pd 54	Ag 126	Cd *	In 39	Sn 107	Sb 101	Te 190	I 295	Xe *
6	Cs 46	Ba 14	Lu 33	Hf **	Ta 31	W 79	Re *	Os 104	Ir 150	Pt 205	Au 223	Hg *	Tl 36	Pb 35	Bi 91	Po **	At **	Rn *
7	Fr 0,7	Ra 0,9	Lr **	Rf **	Db **	Sg **	Bh **	Hs **	Mt **	Ds **	Rg **	Cn **	Nh **	Fl **	Mc **	Lv **	Ts **	Og **

Alkuaineet, joiden elektroniaffiniteetin luullaan olevan noin nolla, on merkitty *. Alkuaineet, joiden elektroniaffiniteettiä ei tiedetä, on merkitty ** . Elektroniaffiniteetin yksikkö on kJ/mol .

Lähteet

Kaila, Meriläinen, Ojala, Pihko: Reaktio 2 – lukion kemia ISBN 951-26-5133-5

Viitteet

↑ https://www.uef.fi/documents/12848/976554/kemian_+mallivastaukset2009jns.pdf

[1] ttps://www.uef.fi/documents/12848/976554/kemian_+mallivastaukset2009jns.pdf

[1]