Estonian Air

Tässä artikkelissa käsitellään muuttujan Estonian Air merkitystä nykyisessä kontekstissa. Estonian Air on noussut merkityksellisyyteen useilla alueilla, ja se on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Kautta historian Estonian Air:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa ja se on vaikuttanut sellaisiin näkökohtiin kuin kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja teknologiaan. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää analysoida ja ymmärtää Estonian Air:n vaikutus elämäämme sekä sen läsnäolon seurauksia nykymaailmassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla tavoitteena on syventyä Estonian Air:n tärkeimpiin näkökohtiin ja käsitellä sen kehitystä, sen haasteita ja heijastuksia tulevaisuuteen.

Estonian Air
IATA: OV [1] – ICAO: ELL [1]
Kutsukoodi ESTONIAN
Perustettu 1. joulukuuta 1991
Lakkautettu 8. marraskuuta 2015
Laivaston koko Estonian Air: 6 [2] (1 tilauksessa)[3]
Estonian Air Regional: 2
Kohteiden määrä 22 [2]
Solmukohdat Tallinnan lentoasema
Emoyhtiö Scandinavian Airlines
Kotipaikka Tallinna, Viro
Kanta-asiakasohjelma EuroBonus
Yhtiön sivut www.estonian-air.ee

Estonian Air (IATA: OV, ICAO: ELL, kutsukoodi: ESTONIAN)[1] oli Viron kansallinen lentoyhtiö, joka lensi reitti- ja tilauslentoja eri puolille Eurooppaa.[2] Yhtiö perustettiin 1. joulukuuta 1991 ja sen solmukohtana ja kotikenttänä toimi Tallinnan lentoasema.[2] Lentoyhtiö ilmoitti 7. marraskuuta 2015 lopettavansa välittömästi kaiken toimintansa ja hakeutuvansa konkurssiin. Toiminnan lopettamisen taustalla oli Euroopan unionin komission päätös siitä, että Viron valtion tulee periä takaisin Estonian Airille vuosina 2010–2014 maksetut laittomat valtiontuet.[4][5]

Historia

Yhtiön Boeing 737-500 (ES-ABH) laskeutumassa Frankfurtin lentoasemalle vuonna 2006

Perustaminen ja alkuvaiheet

Yhtiö perustettiin 1. joulukuuta 1991, hieman Viron itsenäistymisen jälkeen.[6][7] Yhtiö aloitti viidellä 72-paikkaisella Tupolev Tu-134 -koneella ja neljällä 26-paikkaisella Jakovlev Jak-40 -koneella, jotka Viron valtio peri Neuvostoliitolta.[8] Nämä koneet olivat erittäin meluisia ja saastuttavia.[8] Vuonna 1992 Estonian Air liittyi IATAn täysjäseneksi ja vuonna 1995 yhtiö hankki käyttöönsä kaksi Boeing 737-500 -mallista lentokonetta korvaamaan osan vanhoista venäläisistä koneista.[6] Lentoyhtiö yksityistettiin osittain vuonna 1996 myymällä 49 % tanskalaiselle Maersk Airille. Yhtiö jatkoi hankintojaan samana vuonna vuokraamalla viisi Fokker 50 -konetta, joista kaksi yhtiö sai heti käyttöön ja kolme myöhemmin. Koneilla korvattiin loput venäläisvalmisteiset lentokoneet.[9][10] Seuraavana vuonna yhtiö aloitti kanta-asiakasohjelmansa, Blue Starin, ja yhtiö allekirjoitti sopimuksen yhteistyöstä AVISin autonvuokrauspalvelun kanssa.[9] Vuonna 1997 yhtiö teki pitkän aikavälin sopimuksen SAS:n kanssa.[9] Samana vuonna Estonian Air teki myös code sharing -sopimuksen Latvian kansallisen lentoyhtiön, airBalticin, kanssa reitistä Tallinna–Riika.[9] Seuraavana vuonna yhteistyö SAS:n kanssa astui voimaan ja Estonian Air siirtyi käyttämään EuroBonus-kanta-asiakasohjelmaa.[9]

Polemiikkia sotakorvauksista

Syyskuun 2001 terrori-iskujen vuoksi yhtiö lakkautti liikenteen kolmeksi päiväksi vedoten siihen, että yhtiö ei ole saanut tarpeeksi sotakorvaustakuita valtiolta.[11] Yhtiölle oli luvattu takuita vain noin 50 miljoonan yhdysvaltain dollarin arvosta.[11] Estonian Airille oli aiemmin luvattu takuut miljardiin dollariin. Yhtiö vaati kuitenkin kuuden miljardin dollarin takuita vedoten muiden eurooppalaisten lentoyhtiöiden takuusummiin.[11] Tämä summa olisi ollut Viron valtiolle erittäin suuri, sillä vuoden 2001 vuosibudjetin loppusumma oli vain 13 miljardia dollaria.[11] Yhtiön matkustajat ohjattiin toisten yhtiöiden koneisiin, kunnes reittiliikenne jatkui jälleen normaalina.

Liittyminen SAS Groupiin

Vuonna 2003 SAS Group osti Maersk Airin 49 % Estonian Airin osakkeista. Samalla Estonian Airin vuokrasopimukset Fokker 50 -koneista päättyivät ja yhtiö palautti koneet takaisin omistajilleen.[8][12] Estonian Airilla oli nyt yhteensä kaksitoista kohdetta Tallinnasta; Tukholma, Kööpenhamina, Lontoo, Hampuri, Kiova, Moskova, Vilna, Frankfurt, Pariisi, Berliini, Oslo ja Amsterdam sekä Bryssel ja Riika, joista ensin mainittuun kohteeseen lennettiin SAS:n vuorolla ja jälkimmäiseen kohteeseen airBalticin vuorolla Tallinnasta.[12] Vuonna 2005 yhtiö sai IOSA-sertifikaatin. Samana vuonna yhtiön palveluja oli käyttänyt yhteensä neljä miljoonaa matkustajaa. Vuonna 2006 yhtiö otti käyttöönsä ensimmäisen Boeing 737-500 -mallisen koneensa. Vuoden 2007 kuluessa yhtiö sai käyttöönsä loputkin Boeing 737-500 -koneensa. Lisäksi yhtiö perusti alueellisen tytäryhtiön, Estonian Air Regionalin, joka aloitti syksyllä toimintansa.[13]

Ajautuminen taloudellisiin vaikeuksiin

Estonian Airin liikevaihto oli vuonna 2007 1 380,9 miljoonaa Viron kruunua.[14] Yhtiö teki 52 miljoonaa kruunua tappiota.[14] Syyksi ilmoitettiin Estonian Air Regionalin toiminnan käynnistäminen ja ratkaisuksi puolestaan ehdotettiin budjetin rajua leikkaamista.[15] Talousahdinko, kalliit lentoasemamaksut (esimerkiksi Riiassa) ja kova kilpailu ovat ajamassa Estonian Airia kohti halpalentoyhtiöksi muuttumista. Samoista ongelmista kärsi muun muassa airBaltic.[16]

Yhtiön palveluja käytti vuoden 2007 puolella yhteensä 745 600 matkustajaa.[17] Estonian Airin palveluksessa oli 406 työntekijää vuonna 2006.[18]

Estonian Airin Boeing 737-500 Tallinnan lentoasemalla 2008.

Omistussuhteiden muutos 2010

Vuoden 2005 jälkeen Estonian Air tuotti tappiota joka vuosi. Vuonna 2010 yhtiön osakepääomaa ja vararahastoa alennettiin kertyneiden tappioiden määrällä, minkä jälkeen Viron valtio ja SAS sijoittivat yhtiöön uutta pääomaa. Näiden toimenpiteiden seurauksena Viron valtio omisti yhtiöstä 90 % ja SAS 10 %.[19]

Kilpailijat

Reitillä Tallinna–Helsinki–Tallinna Estonian Air teki yhteistyötä Finnairin kanssa vuosina 1996–1999,[20] kunnes Finnair perusti tytäryhtiön, Aero Airlinesin, joka kilpaili Estonian Airin kanssa aina vuoteen 2007. Estonian Air lopetti lennot Helsinkiin tammikuussa 2013[21]. Nykyisin reitillä operoi vain Nordic Regional Airlines.

Laivasto

Estonian Airin Boeing 737-500 Münchenin lentoasemalla, Saksassa.

Estonian Airin laivastoon kuului sen historian aikana yhteensä 28 konetta. [22]

Kohteet

Estonian Airin kohteet olivat

  Solmukohta
  Estonian Air Regionalin kohde.
  Estonian Airin kohde.
  Kausikohde.
  Code sharing -kohde.
  Lakkautettu kohde.

Yhteistyökumppanit

Lähteet:[17][23]

Estonian Airilla oli seitsemän virallista yhteistyökumppania. Yrityksellä oli code share -yhteistyötä kenties poikkeuksellisesti kahden eri lentoyhtiöallianssin kanssa: Star Alliance (Brussels Airlines, SAS) ja SkyTeam (KLM, Aeroflot).

Lähteet

  1. ↑ a b c About Estonian Air (OV/ELL). Skyscanner.com. Viitattu 20.7.2008. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d About Estonian Air. Estonian Air. Viitattu 20.7.2008. (englanniksi)
  3. ↑ Estonian Air hankkii Bombardier CRJ900 NG -koneita kaksi. Estonian Air. Viitattu 20.7.2008. (englanniksi) (viroksi)
  4. ↑ Official: European Commission rules Estonian Air aid illegal; company halts flights Err.ee. Viitattu 7.11.2015. (englanniksi)
  5. ↑ State aid: Commission orders Estonia to recover incompatible aid from national air carrier Estonian Air Europa.eu. Euroopan komissio. Viitattu 8.11.2015. (englanniksi)
  6. ↑ a b Estonian Air History 1991–1995 Estonian Air. Viitattu 19.7.2008. (englanniksi), (viroksi)
  7. ↑ About Estonian Air. Greenwichmeantime.com. Viitattu 31.7.2008. (englanniksi)
  8. ↑ a b c A/S Estonian Air. Referenceforbusiness.com. Viitattu 31.7.2008. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e Estonian Air History 1996–1999 Estonian Air. Viitattu 19.7.2008. (englanniksi), (viroksi)
  10. ↑ Whole fleet details of Estonian Air Planespotters.net. Viitattu 17.8.2008. (englanniksi)
  11. ↑ a b c d : Estonian Air peruuttaa lentojaan MTV.fi. Viitattu 2.8.2008.
  12. ↑ a b Estonian Air History 2000–2003 Estonian Air. Viitattu 19.7.2008. (englanniksi), (viroksi)
  13. ↑ Estonian Air History 2004–2007 Estonian Air. Viitattu 19.7.2008. (englanniksi), (viroksi)
  14. ↑ a b Niitra, Sirje: Estonian Air jäi 52 miljoni krooniga kahjumisse. Postimees. Arkistoitu 28.9.2008. Viitattu 22.7.2008. (viroksi)
  15. ↑ Hõbemägi, Toomas: Loss-making Estonian Air starts to cut costs. Balticbusinessnews.com. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 1.8.2008. (englanniksi)
  16. ↑ Halpayhtiöt kasvattivat Baltian lentokentät. (Halpayhtiöt kasvattivat Baltian lentokentät) 22.1.2008. Talouselämä. Viitattu 11.8.2015.
  17. ↑ a b c d e f A/S Estonian Air. Tallinn Airport (Tallinna lennujaam). Arkistoitu 6.7.2008. Viitattu 22.7.2008. (englanniksi), (viroksi)
  18. ↑ A/S Estonian Air Annual report 2006. (PDF) estonian-air.ee. Viitattu 31.7.08. (englanniksi)
  19. ↑ Annual Report 2010 Estonian Air. Viitattu 31.7.2011.
  20. ↑ A/S Estonian Air. Findarticles.com. Viitattu 1.8.2008. (englanniksi)
  21. ↑ Tappiot olivat liikaa – Estonian Air lopettaa reittejä Suomeen Rantapallo. Viitattu 13.1.2018.
  22. ↑ Estonian Air Fleet Details and History www.planespotters.net. Viitattu 6.5.2019.
  23. ↑ Estonian Air’s Partners. Estonian Air. Viitattu 8.8.2011. (englanniksi), (viroksi)

Aiheesta muualla

SAS Internationals Airbus A330
SAS Group

Allianssi: Star Alliance
Lentoyhtiöt: SAS • Air Greenland
Entiset lentoyhtiöt: airBaltic • Spanair • Quantum Air • Estonian Air • Widerøe • Blue1