Etelännokkasara

Nykymaailmassa Etelännokkasara:stä on tullut erittäin tärkeä ja suuren yleisön kiinnostava aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Etelännokkasara on asettanut itsensä painopisteeksi eri aloilla ja sektoreilla, mikä on synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen vaikutuksista ja merkityksestä. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja viihteeseen Etelännokkasara on onnistunut kiinnittämään miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Etelännokkasara:n merkitystä ja seurauksia analysoimalla sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.

Etelännokkasara
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Äärimmäisen uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Laji: lepidocarpa
Alalaji: lepidocarpa
Kaksiosainen nimi

Carex lepidocarpa subsp. lepidocarpa

Synonyymit
  • Carex viridula subsp. brachyrrhyncha
  • Carex viridula var. elatior
Katso myös

  Etelännokkasara Wikispeciesissä

Etelännokkasara (Carex lepidocarpa subsp. lepidocarpa) on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon kuuluvan nokkasaran (Carex lepidocarpa) nimialalaji.[1]

Etelännokkasaran lehdet ovat melko lyhyitä. Kukintona on useasta tähkästä koostuva tähkistö, jossa on erilliset hede- ja emitähkät. Hedetähkä on perällinen ja emitähkien pullakoiden suuodat ovat hieman taipuneita. Nokkasaran toisella alalajilla, kuusamonnokkasaralla (Carex lepidocarpa subsp. jemtlandica), lehdet ovat pidempiä, hedetähkä on perätön ja pullakoiden suuodat ovat lyhyitä ja suoria.[1]

Etelännokkasaraa tavataan Suomessa harvinaisena lähinnä Ahvenanmaalla[2].

Etelännokkasara on luokiteltu Suomessa vuonna 2019 äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) lajiksi. Vuonna 2010 se oli luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN) lajiksi.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Den virtuella floran: Näbbstarr (Carex lepidocarpa) Den virtuella floran. 1996. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 20.8.2021. (ruotsiksi)
  2. ↑ Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2018: Etelännokkasara (Carex lepidocarpa subsp. lepidocarpa) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 20.8.2021.
  3. ↑ Hyvärinen, E., Juslén, A. Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019, s. 182–202. Helsinki: Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4974-0

Aiheesta muualla