Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Eteläinen Afrikka, tutkimalla sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykyään. Eteläinen Afrikka on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena useiden vuosien ajan, ja sen vaikutus ulottuu arjen eri osa-alueille kulttuurista politiikkaan ja teknologiaan. Näillä sivuilla tarkastelemme tarkemmin Eteläinen Afrikka:n eri puolia ja sen kehittymistä ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme sen roolia tämän päivän maailmamme muokkaajana ja miten se voi vaikuttaa tulevaisuuteen. Valmistaudu uppoutumaan kiehtovaan matkaan Eteläinen Afrikka:n läpi ja löydä kaikki tästä aiheesta tiedettävä.
Eteläinen Afrikka on Afrikan eteläiset osat käsittävä maantieteellinen alue.
Yhdistyneiden kansakuntien jaottelun mukaan eteläisen Afrikan valtiot ovat Botswana, Etelä-Afrikka, Lesotho, Namibia ja Swazimaa.[1]
Laajemmassa määrittelyssä eteläiseen Afrikkaan voidaan lukea myös Angola[2] ja lisäksi vielä Madagaskar, Malawi, Mauritius, Mosambik, Sambia ja Zimbabwe.[3]
Eteläisen Afrikan keskiosat ovat ylätasankoa, joka sijaitsee 900–1500 metriä merenpinnan yläpuolella. Ylänköä reunustavat joka ilmansuunnassa vuoriketjut, joiden korkein kohta on Lesothossa sijaitseva Thabana Ntlenyana (3 482 m). Namibiassa vuorten ja Atlantin valtameren välissä on Namibin aavikko. Rannikoilla ei ole suuria poukamia tai niemiä. Etelä-Afrikan rannikko on kivikkoista ja Namibian rannikolla on suuria hiekkadyynejä.[4]
Alueen pisin joki on Oranjejoki, joka laskee Atlanttiin.[5]
Suurin osa Namibiasta ja Botswanasta sekä Etelä-Afrikan länsiosat ovat ilmastoltaan kuivaa tai puolikuivaa. Namibiassa on aavikkoja. Lohikäärmevuorilla on viileää ja kosteaa. Etelä-Afrikan kaakkoisrannikko on subtrooppisen kostea, ja kesät ovat kuumat. Etelärannikon Kapkaupungissa kuukausien keskilämpötilat ovat 13–22 celsiusastetta. Atlantin rannikon ilmasto on melko viileä. Sateet tulevat yleensä kesäisin, paitsi lounaassa, missä kesällä on kuivaa ja talvella kosteaa. Eniten sateita saadaan itärannikolla ja vähiten länsirannikolla.[6]
Eteläisessä Afrikassa on liian kuivaa tiheille metsille, joten maasto on avointa ja ruohikkoista. Savanneilla elää muun muassa seeproja, antilooppeja ja sarvikuonoja.[7]
Eteläisen Afrikan alkuperäiskansaa ovat khoisanit (khoit ja sanit). Bantuja tuli alueelle myöhemmin pohjoisesta, ja hollantilaisia (afrikaanereita) rantautui etelärannikolle. Alueen muita kansoja ovat muun muassa hererot, tswanat, ovambot, swazit, xhosat, zulut, vendat ja sothot. Etelä-Afrikassa asuu myös paljon intialaisia.[8]
Eteläinen Afrikka on maailman pahinta AIDS-aluetta, ja joissakin sen valtioissa yli 20 prosenttia väestöstä on HIV-positiivisia.[9]