Johan Knutson

Nykymaailmassa Johan Knutson:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ​​ihmisiä kohtaan. Johan Knutson on kiinnittänyt miljoonien huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, tieteellisen merkityksensä tai populaarikulttuurin vaikutuksensa vuoksi. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan perusteellisesti kaikkia Johan Knutson:een liittyviä näkökohtia, analysoimaan sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamaan kattavan ja syvällisen näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta. Tämän artikkelin alkuperästä sen nykyiseen merkityksellisyyteen, tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen näkökulma Johan Knutson:een ja tarjota lukijoille laajempi ja monipuolisempi käsitys tästä ilmiöstä.

Johan Knutson
Johan Knutson, mahdollisesti 1890-luvulla.
Johan Knutson, mahdollisesti 1890-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt28. heinäkuuta 1816
Allerum, Skåne, Ruotsi
Kuollut13. syyskuuta 1899 (83 vuotta)
Helsinki
Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa
opiskelleita suomalaisia

Johan Knutson (28. heinäkuuta 1816 Allerum, Skåne, Ruotsi – 13. syyskuuta 1899[1] Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen taidemaalari, joka muutti Suomeen vuonna 1840. Knutson oli huomattava Suomen merkittäviä maisemia kuvannut taiteilija.

Elämä

Knutsonin vanhemmat olivat sorvari Knut Knutson ja Ingrid o.s. Larsson. Hänen puolisonsa vuodesta 1866 oli Olivia Constantia Ehrenström (k. 1911).

Hän opiskeli Lundin litografian laitoksella, Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa 1839–1840 ja Kööpenhaminassa 1838. Myöhemmin hän opiskeli myös Saksassa ja Itävallassa. Knutson muutti Suomeen 24-vuotiaana.[2] Hän oli Suomen Taiteilijaseuran jäsen ja toimi piirustuksenopettajana Porvoossa 1844–1890.

Hänen teoksiaan oli ensimmäisen kerran näyttelyssä 1858, Tukholmassa hän osallistui näyttelyyn 1866 ja Suomen Taiteilijain näyttelyihin hän osallistui vuosina 1894–1899.

Johan Knutson on haudattu Näsinmäkeen Porvoossa.[3]

Tuotanto

Vuosina 1845–1852 Knutson oli mukana kirjan "Finland framställdt i teckningar" kuvittamisessa, mikä oli hänen varsinainen syynsä tulla Suomeen[1]. Hän laati teokseen 48 maisemakuvaa, muun muassa piirroksen Karstulasta.[4] Hänen teostensa pohjalta on kuvitusta myös vuosina 1872–1874 vihkoina ilmestyneessä kuvateoksessa Matkustus Suomessa (En resa i Finland). Poliisi kielsi Knutsonin aloittaman litografiasarjan Tapainkuvia Helsingistä jatkamisen.

Knutson laati myös maisemamaalauksia kuten Porvoon hevosmarkkinat ja Näköala Helsingin Eteläsatamasta. Hänen teoksiinsa kuuluu myös muotokuva Runeberg metsästäjänä. Knutsonin teoksia on Ateneumin, Turun ja Tampereen taidemuseoissa, Cygnaeuksen galleriassa, Helsingin Kaupunginmuseossa, Kansallismuseossa, Porvoon museossa[1] sekä Hiekan taidemuseossa.

Kuten J. L. Runeberg, Johan Knutson ylisti tuotannossaan suomalaista luontoa ja pyrki Snellmanin hengessä toteuttamaan maisemissaan ja kansankuvauksissaan taiteen tehtävää. Tästä esimerkkejä ovat muiden muassa teokset Pyykinpesijät, Maisema Ylä-Tornion Matinahosta, Näköala Eteläsatamasta Suomenlinnaan ja Rekolankoski Jämsässä. Knutson rakensi Runebergin rinnalla Suomen kansalle sen omaa kansallista identiteettiä.[2]

Teoksistaan Knutson sai seuraavat palkinnot[1]:

  • Toinen palkinto Suomen Taideyhdistyksen näyttelyssä 1869,
  • Palkinto Suomen Taideyhdistyksen ylimääräisessä kilpailussa 1869,
  • Toinen palkinto ja hopeamitali taidenäyttelyssä Helsingissä 1876.

Teoksia

  • Hevosmarkkinat Porvoossa, 1845.
    Hevosmarkkinat Porvoossa, 1845.
  • Piirros Somerolta 1840-luvulta.
    Piirros Somerolta 1840-luvulta.
  • Sälinkään kartano, 1870-luku.
    Sälinkään kartano, 1870-luku.
  • Cygnaeuksen huvila Helsingissä, 1870-luku.
    Cygnaeuksen huvila Helsingissä, 1870-luku.
  • Näkymä Porvooseen koillisesta. Kuvitusta kuvateokseen Matkustus Suomessa (En resa i Finland, 1872–1874).
    Näkymä Porvooseen koillisesta. Kuvitusta kuvateokseen Matkustus Suomessa (En resa i Finland, 1872–1874).
  • Näkymä Tampereelle pohjoisesta. Kuvitusta kuvateokseen Matkustus Suomessa (En resa i Finland, 1872–1874).
    Näkymä Tampereelle pohjoisesta. Kuvitusta kuvateokseen Matkustus Suomessa (En resa i Finland, 1872–1874).
  • Maisema Lapista (Saamenmaa), 1890.
    Maisema Lapista (Saamenmaa), 1890.

Lähteet

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivut 395-396.

Viitteet

  1. ↑ a b c d Knutson, Johan Kuvataiteilijamatrikkeli. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 14.6.2013.
  2. ↑ a b Ulla Vihanta: Lähteillä: Johan Knutson 2010. Suomen Kansallisgalleria. Viitattu 22.3.2019.
  3. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 314, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  4. ↑ Kuvataiteen Keski-Suomea (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)