Tässä artikkelissa keskitymme aiheeseen Fritz Brock, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri piireissä ja aloilla. Vuosikymmenten ajan Fritz Brock on ollut tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena, ja sen merkitys kasvaa edelleen. Ajan mittaan Fritz Brock on vaikuttanut ihmisiin, yhteiskuntiin ja yhteisöihin eri tavoin ja synnyttänyt loputtomasti mielipiteitä, kantoja ja lähestymistapoja. Tällä kertaa perehdymme Fritz Brock:n oleellisiin, kiistanalaisimpiin ja merkittävimpiin puoliin, jotta voimme syventää sen merkitystä ja ymmärtää sen vaikutusta eri yhteyksissä.
Fritz Pär Hansson Brock (18. tammikuuta 1877 Landskrona – 12. joulukuuta 1956) oli ruotsalainen taloustieteilijä, joka toimi lyhyen aikaa Hankenin rehtorina.[1]
Brock väitteli tohtoriksi Uppsalan yliopistossa 1909 ja oli samasta vuodesta yliopiston kansantaloustieteen dosentti ja vuodesta 1910 Lundin yliopiston dosentti. Hän hoiti sitten vt. professuureja Ruotsissa, mutta tuli 1918 Suomeen ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun rehtoriksi, Oskar August Rosenqvistin menehdyttyä Suomen sisällissodassa. Tehtävää Brock hoiti kuiten vain lyhyen aikaa, kevääseen 1919. Uppsalan yliopiston kansantaloustieteen professorina Brock toimi 1921–1942.[1][2] Professorina Uppsalassa Brockia on pidetty varsin originellina.[3]