Tänään haluamme puhua Lars Wahlbeck:stä, aiheesta, joka on herättänyt kiinnostusta ja kiistaa ajan mittaan. Lars Wahlbeck on asia, josta on puhuttu eri alueilla ja joka on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä. Kautta historian Lars Wahlbeck on ollut tutkimuksen, keskustelun ja analyysin kohteena, koska sen merkitys ja vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme Lars Wahlbeck:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Lisäksi pyrimme ymmärtämään Lars Wahlbeck:n tärkeyden ja kuinka se on merkinnyt ennen ja jälkeen eri yhteyksissä. Epäilemättä Lars Wahlbeck on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka herättää kiinnostusta myös tulevaisuudessa.
Lars Wahlbeck (1. heinäkuuta 1922 Vaasa – 6. marraskuuta 1991 Espoo) oli suomalainen kauppatieteilijä ja professori.[1] Hän työskenteli vuodesta 1947 Taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (nyk. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) tutkijana ja oli vuosina 1951–1959 sen johtaja. Vuosina 1960–1985 hän oli "Hankenin", Svenska Handelshögskolanin liiketaloustieteen professori, 1966–1975 vararehtori ja kaudet 1975–1984 rehtori.[2][3]
Wahlbeck väitteli 1955 aiheenaan Om inkomstnivåns geografi i Finland år 1950. Vuonna 1960 dosentti Wahlbeck sai nimityksen aivan uuteen, kolmanteen, liiketaloustieteen professuuriin (professor i företagsekonomi) korkeakoulussa silloiselta nimeltään Svenska Handelshögskolan i Helsingfors. Hän toimi oppiaineen Allmän Företagsekonomi pääopettajana. Allmän företagsekonomi otti ohjelmaansa mm operaatioanalyysin (Operations Research) menetelmien tarjonnan liiketaloustieteilijöille (Rosenqvist 2009). Wahlbeck toimi erityisen laaja-alaisesti liiketaloustieteen eri aihepiireissä. Wahlbeck sai jopa kansantaloustieteen (nationalekonomi) dosentin arvon 1956 Hankenilla (dosentti vuoteen 1960 saakka), 1958-60 hoitaen väliaikaisena uutta yleisen liiketaloustieteen professuuria.
Eräs Wahlbeckin aloitteellisista kehityskohteista oli rahoituksen (finansiering och investering; Finance) opetuksen ja tutkimuksen rakentaminen Hankenin toimintaan (lähde: Fellman 2009 s269) jo viimeistään 1970-luvulla, käyttäen mm hänen Yhdysvalloista 1950-luvulta lähtien saamiaan vaikutteita ja esikuvia. Rahoituksen teemassa Hanken oli Suomessa edelläkävijä. perustaen opintosuunnan jo vuonna 1977, jo ennen Vaasan kauppakorkeakoulua ja Helsingin kauppakorkeakoulua.
Wahlbeckin edeltäjä rehtorina oli Ilmari Hustich ja seuraaja vuodesta 1985 oli Alf-Erik Lerviks.
Wahlbeck kehitti rehtorina vuonna 1975 valtiollistettua Handelshögskolania määrätietoisesti kansainväliseksi nykyaikaiseksi ja kilpailukyiseksi korkeakouluksi, jossa keskeisiä olisivat liiketaloustieteen eli yritystalouteen liittyvät alat. Hänen aloitteestaan käynnistettiin opetus Vaasassa. Hän toimi lisäksi Lifimin johdossa ja oli sen hallituksen puheenjohtaja 1974–1983.[3]
Wahlbeckin rooliin sisältyi useassa käänteessä liiketaloustieteen alan tosiasiallinen vastuu ainoana vakinaisena professorina. Hankenin pitkäaikainen liiketalouden professori Henrik Schybergson jäi eläkkeelle 1959, pian sen jälkeen kun Wahlbeck oli asettunut alan uusimman professuurin vt hoitajaksi. Kun liiketaloustiede, erityisesti mainonta ja markkinat, professori Olof Henell irtisanoutui 1963 siirtyen Lundiin Ruotsiin, jonkin aikaa Wahlbeck (nimitetty vakinaiseksi 1960) oli ainut täysprofessori ja muut liiketaloustieteen professuurit olivat väliaikaisten hoitajien varassa. Vuonna 1966 aloitti Hankenilla liiketaloustieteen apulaisprofessori, tehtäväalanaan ohjata yrityshallinnon opintoja, tämäkin ei-täysprofessuuri Wahlbeckin oppiaineryhmässä. Vuonna 1968 liiketaloustieteeseen tuli kumppaniksi vakinaiseksi professoriksi, liikelaskentatoimi, nimitettynä ekon.tri Reginald Jägerhorn, joka pysyi Hankenilla virassa suunnilleen samaan vuoteen asti kuin Wahlbeck.