Ftaalianhydridi

Tämän päivän artikkelissa puhumme Ftaalianhydridi:stä. Tämä aihe on äärimmäisen tärkeä nyky-yhteiskunnassa, sillä se vaikuttaa merkittävästi jokapäiväiseen elämäämme. Vuosien varrella Ftaalianhydridi on ollut keskustelujen, tutkimusten ja keskustelujen kohteena, mikä on osoittanut sen merkityksellisyyden eri alueilla. Siksi on tärkeää ymmärtää perusteellisesti, mitä Ftaalianhydridi on ja miten se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Tämän artikkelin avulla ehdotamme analysoimaan yksityiskohtaisesti Ftaalianhydridi:n eri puolia, sen historiaa, sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja mahdollisia ratkaisuja tai ehdotuksia tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Ftaalianhydridi
Tunnisteet
IUPAC-nimi 1,3-isobentsofuraanidioni
CAS-numero
PubChem CID
Ominaisuudet
Molekyylikaava C8H4O3
Moolimassa 148,1 g/mol
Ulkomuoto kiteinen (valkoisia, kiiltäviä)
Sulamispiste 131 °C (404 K)
Kiehumispiste 284 °C (557 K) (sublimoituu)
Tiheys 1,53 g/cm3
Liukoisuus veteen 6 g/l (25 °C), reagoi veden kanssa[1]

Ftaalianhydridi on orgaaninen yhdiste (ftaalihapon anhydridi), joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan valkoista, kiiltävää kiteistä ainetta, jolla on tunnusomainen haju. Sen kemiallinen kaava on C8H4O3 ja rakennekaava C6H4(CO)2O. Ftaalianhydridistä käytetään myös nimityksiä ftaalihappoanhydridi, 1,2-bentseenidikarboksyylihappoanhydridi ja 1,3-isobentsofuraanidioni.

Ftaalianhydridin moolimassa on 148,1 g/mol, sulamispiste 131 °C, kiehumispiste 284 °C (sublimoituu), suhteellinen tiheys 1,53 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste 152 °C c.c., itsesyttymislämpötila 570 °C ja CAS-numero 85-44-9. Ftaalianhydridi liukenee hitaasti veteen. Ftaalianhydridi hajoaa joutuessaan kosketuksiin kuuman veden (H2O) kanssa, jolloin muodostuu ftaalihappoa (C8H6O4). Ftaalianhydridi voi räjähtää kuumennettaessa sitä kupari(II)oksidin (CuO) ja natriumnitriitin (NaNO2) kanssa.

Ftaalianhydridia valmistetaan hapettamalla o-ksyleeniä tai naftaleenia hapen avulla divanadiinipentoksidikatalyytin läsnä ollessa 340–390°C:n lämpötilassa. Ftaalianhydridiä käytetään muovinpehmentimien, polyesterihartsien, väriaineiden ja maatalouskemikaalien valmistamiseen.[2][3][4][5]

Ympäristö- ja terveysvaikutukset

Lyhytaikainen altistuminen ftaalianhydridille ärsyttää voimakkaasti silmiä, ihoa ja hengitysteitä.

Lähteet

  1. Phthalic anhydride:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 14.6.2024. (englanniksi)
  2. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 441-442. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
  3. Chang-Man Park & Richard J. Sheehan: "Phthalic Acids and Other Benzenepolycarboxylic Acids", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000.
  4. Peter M. Lorz, Friedrich K. Towae, Walter Enke, Rudolf Jäckh, Naresh Bhargava & Wolfgang Hillesheim: "Phthalic Acid and Derivatives", teoksessa Ullmann’s Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2007.
  5. Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 832. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)

Aiheesta muualla