Divanadiinipentoksidi

Nykyään Divanadiinipentoksidi on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja siitä on tullut keskustelunaihe monilla aloilla. Tämä ilmiö on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa ja synnyttänyt laajaa keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Divanadiinipentoksidi on osoittautunut merkittäväksi vaikutukseksi moderniin yhteiskuntaan, ja sen vaikutus näkyy yhä selvemmin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Divanadiinipentoksidi:tä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa analysoimalla sen kehitystä, haasteita ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita.

Divanadiinipentoksidi
Tunnisteet
CAS-numero 1314-62-1
PubChem CID 14814
Ominaisuudet
Molekyylikaava V2O5
Moolimassa 181,88 g/mol
Ulkomuoto Keltainen kiteinen aine
Sulamispiste 690 °C [1]
Kiehumispiste 1 750 °C (hajoaa) [1]
Tiheys 3,4 g/cm3 [1]
Liukoisuus veteen 0,8 g/100ml[1]

Divanadiinipentoksidi eli vanadiini(V)oksidi (V2O5) on yksi vanadiinin oksideista. Luonnossa divanadiinipentoksidia esiintyy harvinaisena shcherbinaiittimineraalina.[2]

Ominaisuudet

Huoneenlämpötilassa divanadiinipentoksidi on kiinteää keltaista jauhetta. Yhdiste on amfoteerinen aine eli se voi toimia sekä happona että emäksenä. Emäksisissä liuoksissa divanadiinipentoksidi esiintyy vanadaatti-ioneina (VO43-) ja happamissa olosuhteissa oksovanadiini-ioneina.[3]

Valmistus

Divanadiinipentoksidia voidaan valmistaa kuumentamalla vanadiinipitoista mineraalia alkalimetallisuolojen kanssa 700–850 °C:n lämpötilassa. Kuumennettuun seokseen lisätään vettä, jolloin saostuu niukkaliukoista natriummetavanadaattia. Natriummetavanadaattia käsitellään suola- tai typpihapolla sekä ammoniumsuoloilla ja kuumennetaan, jolloin muodostuu divanadiinipentoksidia.[4]

Divanadiinipentoksidia on mahdollista tuottaa myös kuumentamalla ammoniummetavanadaattia.[3]

2 NH4VO3 → V2O5 + 2 NH3 + H2O

Yhdistettä syntyy myös sivutuotteena tuotettaessa uraania vanadiinia sisältävästä kamotiittimineraalista.[4]

Käyttö

Suurin osa divanadiinipentoksidista käytetään erilaisten metalliseosten valmistukseen. Yhdistettäessä käytetään muun muassa raudan ja vanadiinin sekä alumiinin ja vanadiinin metalliseosten tuotannossa.[4]

Divanadiinipentoksidia käytetään rikkihapon valmistuksessa kontaktiprosessilla katalyyttinä. Aine katalysoi rikkidioksidin hapettumista rikkitrioksidiksi. Divanadiinipentoksidi pelkistyy divanadiinitetroksidiksi ja rikkidioksidi hapettuu. Divanadiinitetroksidi reagoi hapen kanssa muodostaen divanadiinipentoksidia.[5]

Divanadiinipentoksidi on hapetin ja orgaanisessa kemiassa sitä käytetään yhdisteiden synteesissä. Ainetta käytetään muun muassa valmistettaessa ftaalianhydridiä naftaleenista, adipiinihappoa sykloheksanolista, propaanihappoa propaanista ja asetaldehydiä etanolista.[4]

Muita divanadiinipentoksidin käyttökohteita ovat lasin ja keramiikan värjääminen keltaiseksi, depolarisaattorina, valokuvien kehityksessä ja estämässä UV-säteilyn siirtymistä lasissa.[6]

Turvallisuus

Divanadiinipentoksidi on ihmiselle myrkyllistä. Aineen joutuminen hengitykseen aiheuttaa vaikeutunutta hengitystä ja kipua kurkussa. Nieleminen voi aiheuttaa huonoa oloa ja oksentelua sekä tajuttomuuden.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Divanadiinipentoksidin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 30.6.2009
  2. ↑ Shcherbinaite Mindat.org. Viitattu 29.6.2009. (englanniksi)
  3. ↑ a b Vanadium pentoxide Zibo Baida chemical Co.,LTD. Arkistoitu 14.9.2010. Viitattu 30.6.2009. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Vanadiumpentoxide IARC Monographs. Viitattu 30.6.2009. (englanniksi)
  5. ↑ Douglas K. Louie: Handbook of Sulfuric Acid Manufacturing. DKL Engineering, Inc, 2005. ISBN 978-0-9738992-0-7 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 30.6.2009. (englanniksi)
  6. ↑ Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 964. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 30.6.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla