Gaia
Nykyään Gaia on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita tästä aiheesta ja etsivät tietoa siitä. Gaia voi kattaa monenlaisia näkökohtia henkilökohtaisista ongelmista ajankohtaisiin ongelmiin, jotka vaikuttavat maailmanlaajuisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Gaia:n aihetta perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri alueilla. Alkuperäistään tämän päivän kehitykseen Gaia on herättänyt kasvavaa kiinnostusta yleisössä, joka pyrkii ymmärtämään paremmin tätä ilmiötä ja sen seurauksia.
Gaia (m.kreik. Γαῖα, ”Maa”) on kreikkalaisessa mytologiassa alkujumala, maaemo, joka on useiden jumalten ja titaanien äiti. [1] Hesiodoksen mukaan Gaia syntyi jumalista toisena heti Khaoksen jälkeen.[2]
Gaia oli alun perin muinainen esihelleenisen ajan jumalatar, jota palvottiin lähinnä Attikan alueella. Gaia on maan alkukantainen olemus, yksi alkuolentojen, Aitherin ja Hederan luomuksista. Eroksen yllyttämänä Gaia synnytti omatoimisesti Pontoksen (meri), Uranoksen (taivas) ja vuoret. Uranoksen kanssa Gaia sai titaanit, kykloopit ja satakätiset, kun taas Gaian ja Tartaroksen (manala) liitosta syntyi hirviömäinen Tyfon.[1][2] Uranoksen veren hedelmöittämänä Gaia synnytti erinykset, gigantit ja saarninymfit. Pontoksen hedelmöittämänä Gaia synnytti merenjumalat Nereuksen, Thaumaksen, Forkyksen, Keton ja Eurybian.[2]
Gaialla oli muinoin Delfoissa oraakkeli ennen Apollonia. Helleenisellä ajalla Gaista tuli Demeter, viljan jumalatar.[1] Gaia samaistettiin myös Välimeren ikivanhaan hedelmällisyyttä edustaneeseen äitijumalattareen, joka esiintyi Demeterin, Heran, tai Isiksen hahmoissa.[2]
Roomalaisessa mytologiassa Gaiaa vastaa Tellus.
Lähteet
- Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- Jordan, Michael: Encyclopedia of Gods. Kyle Cathie Limited, 1992. ISBN 1 85626 038 0
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gaia Wikimedia Commonsissa
