Gaular
Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Gaular:tä ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Gaular on ollut kiinnostava aihe pitkään, ja sen vaikutus kattaa monia nykyajan elämän osa-alueita. Vuosien mittaan Gaular:stä on tehty laajaa tutkimusta, jonka tuloksena on saatu runsaasti tietoa aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on omaksuttu Gaular:een, sekä sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi keskustelemme Gaular:n käytännön ja teoreettisista vaikutuksista eri alueilla politiikasta tieteeseen populaarikulttuuriin. Tämän artikkelin loppuun mennessä toivomme saavamme kattavan yleiskatsauksen Gaular:stä ja ymmärtänyt sen merkityksen nykymaailmassa.
| Gaular kommune | |||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
| Lääni | Sognin ja Fjordanen lääni | ||
| Perustamisvuosi | 1838 | ||
| Kuntaliitokset | Sunnfjord (2020) | ||
| Pinta-ala | 582 km² | ||
| – maa | 540 km² | ||
| Väkiluku | 3 027 (2019) | ||
| – väestötiheys | 5,6 as./km² | ||
Gaular on entinen kunta entisessä Sognin ja Fjordanen läänissä Norjassa. Vuoden 2020 alussa se liitettiin uuteen Sunnfjordin kuntaan.[1]
Gaularia kutsutaan joskus vesiputouksien maaksi, koska kunnan alueella on 28 erikokoista vesiputousta.lähde?
Lähteet
- ↑ Thorsnæs, Geir & Askheim, Svein: Gaular (tidlegare kommune) Store norske leksikon. 21.4.2022. Viitattu 19.5.2024. (norjaksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gaular Wikimedia Commonsissa
