Nykymaailmassa Høyanger on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja mielenkiintoa. Sen vaikutus on tuntunut yhteiskunnan eri puolilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Høyanger:tä ympäröiviä vivahteita ja näkökulmia, analysoimme sen vaikutusta nykymaailmaan ja sen roolia nykyajan ajattelutapojen ja dynamiikan muokkaamisessa. Kattavan ja moniulotteisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja ymmärtämään sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Lisäksi tutkimme mahdollisia tulevia vaikutuksia ja mahdollisia keinoja vastata haasteisiin, joita Høyanger tuo jatkuvasti muuttuvassa maailmassamme.
Høyanger kommune | |||
---|---|---|---|
|
|||
Sijainti | |||
Lääni | Vestlandin lääni | ||
Perustamisvuosi | 1964 | ||
Kuntaliitokset | Lavik, Kyrkjebø ja pieni osa Vikistä Hegrefjellin pohjoispuolelta (1964) | ||
Pinta-ala | 1 001 km² | ||
– maa | 928 km² | ||
Väkiluku | 3 949 (1.1.2023[1]) | ||
– väestötiheys | 4,3 as./km² | ||
Kunnanjohtaja | Petter Sortland (Ap, 2011) | ||
Aiheesta muualla | |||
www.hoyanger.kommune.no |
Høyanger on Norjan kunta Sognin ja Fjordanen läänissä, kahden puolen Sognevuonon keskiosaa. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Fjaler ja Sunnfjord, idässä Sogndal ja Vik, etelässä Modalen ja Masfjorden, sekä lännessä Gulen ja Hyllestad.
Noin 90% kunnan väestöstä asuu vuonon pohjoisrannalla, enimmäkseen keskustaajama Høyangerissa Høyangsfjordenin pohjukassa. Muita taajamia ovat niin ikään vuonon pohjoislaidalla sijaitsevat Austrheim ja Kyrkjebø.[2] Vuoden 2023 alussa kunnassa oli 3 949 asukasta.[1]