Ginseng
Nykymaailmassa Ginseng:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Teknologian ja globalisaation myötä Ginseng on ottanut odottamattoman roolin synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia kantoja. Ei ole epäilystäkään siitä, että Ginseng on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin politiikasta talouteen, mukaan lukien kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Ginseng:n eri puolia ja keskustelemme sen vaikutuksista nykyään sekä sen mahdollisista vaikutuksista tulevaisuudessa. Poikkitieteellisellä lähestymistavalla lähestymme Ginseng:tä useista eri näkökulmista tavoitteenamme ymmärtää paremmin sen laajuutta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
| Kiinanginseng[1] | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Apiales |
| Heimo: | Araliakasvit Araliaceae |
| Suku: | Ginsengit Panax |
| Laji: | ginseng |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Panax ginseng |
|
| Katso myös | |
Ginseng (Panax ginseng, nähdään myös virheellisessä kirjoitusasussa gingseng) on viime vuosina länsimaissakin suosiota saanut aasialainen rohdoskasvi. Kasvin täsmällisiä suomenkielisiä nimiä ovat kiinanginseng ja kiinanginsengjuuri.[2]
Ginsengiä käytetään yleiskuntoa vahvistavana luontaislääkkeenä eli adaptogeenina. Perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan ginsengjuurta käytetään muun muassa lisäämään Jing-energian kiertoa kehossa, parantamaan mieskuntoa sekä sairauden jälkeistä heikkoutta ja estämään vanhuudenheikkoutta.
Panax ginseng -juurta on kahdenlaista:
Valkoista ginsengiä kasvatetaan neljästä kuuteen vuoteen, sitten juuri kuoritaan ja kuivatetaan auringossa, jolloin vesipitoisuus laskee 12 prosenttiin tai alemmaksi.Valkoisessa ginsengissä on käsittelyn johdosta luultavasti vähemmän lääkeaineellista sisältöä.lähde? Auringossa kuivattaminen muuttaa juuren värin kelta-valkoiseksi.
Punainen ginseng poimitaan kuusivuotiaana. Sitä ei kuorita, ja se keitetään. Keittäminen antaa juurelle punertavan värin, josta nimi johtuu. Keittäminen ei vahingoita niin paljoa ginsengin parantavia ainesosia.lähde? Keittämisen jälkeen juuri kuivatetaan.
Ginsengjuuren kuljettaminen Suomeen on kiellettyä, koska se luokitellaan vahvaksi lääkeaineeksi, mutta uutteena tai jauheena kuljettaminen on sallittua, ja sitä käytetäänkin esimerkiksi piristävänä ainesosana teessä, virvoitus- ja energiajuomissa sekä myös joissain suihkugeeleissä.
Lähteet
- Sticher, O.: Getting to the root of ginseng 1998. e American Chemical Society.
Viitteet
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
- ↑ Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. viitattu 1.3.2016.
Aiheesta muualla
- ITIS: Panax ginseng (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Panax ginseng (englanniksi)
- Flora of China: Panax ginseng (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Panax ginseng (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)